SÁRDNI NORGGA BOAZOSÁPMELAČČAID RIIKKASEARVVI 60-JAGI ÁVVUDEAPMÁI

NORGGA BOAZOSÁPMELAČČAID RIIKKASEARVVI 60-JAGI ÁVVUDEAPMÁI

Norgga Sámiid Rikkasearvvi-NSR bealis mun sávan váimmolaččat lihkku Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvái 60-jagi ávvudeamis.

Boazosápmelaččat ceggejedje organisašuvnna 1947. Organisašuvnna ulbmil lea buoridit boazoealáhusa dili, ja organisašuvdna lea oláhan máŋga mihttomeari, earret eará lea ožžon čađa boazodoallošiehtadusa mii mearriduvvui 1977  ja dat lea leamaš áibbas dehálaš ášši organisašuvnnas. Organisašuvdna šiehtadallá guovddáš eiseválddiiguin, ja lea mielde mearrideamen ollu rámmaeavttuid boazodollui.

Čielga jođihanárbevierru
NBR jođiheaddjit leat leamaš čielga jođiheaddjit, geat leat sihke oidnon ja gullon. Dálá NBR-jođiheaddji Nils Henrik Sara lea dehálaš sámi jođiheaddji. Dološ rájes ledje čielga ja nanus siidaisidat, ja NBR lea doalahan dán árbevieru. Ovtta ášši gal áiggun kommenteret NBRain. NBRas lea leamaš dušše okta nissonolmmoš jođiheaddjin, namalassii Berit Oskal Eira gii dál lea stáhtačálli ja gii jođihii NBR 1982-84.

Nissoniid sadji dehálaš
Lea hui dehálaš ságastallat ođđa boazodoallolága birra ja makkár sadji nissonolbmuin galgá leat. Mii berret fuomášit vel eambbo makkár sadji nissonolbmuin lea boazodoalus. Máŋga boazosámenissona leat sihke eará bálkabarggus ja máŋggalágan boazobarggus oktanis. Mun in jáhke boazodoallu livččii leamaš nu nanus sámi kulturguoddi jos eai livčče leamaš ollu gievrras nissonat geat barget duppal bargguid ja maiddái golmmageardde duppal bargguid.

Ollu áigeguovdilis oktasaš áššit
NSRas ja NBRas leat dál ollu oktasaš áššit maiguin mii bargat, ja mis leat leamaš ovdal maid ollu oktasaš áššit. Go mii bargat ovttas, de mii nagodit čađahit ollu áššiid. Luonddugeavaheapmi ja luonddusuodjaleapmi leat áigeguovdilis áššit maid birra NSRa riikkačoahkkin áigu ságastallat riikkačoahkkimis mii lágiduvvo mihcamáraid. Dehálaš gažaldat lea movt boazodollui čuohcá, ja movt sámi servodahkii čuohcá, go váldojuvvo bihttá ja bihttá areálain. Dát lea áigeguovdilis ja dehálaš ášši. Birasgáhttenáššit ja dálkkadatáššit leat maid dakkár áššit gos mis sáhttá leat seammá oaidnu. Mu mielas lea hui buorre go sámi servodagas leat ollu ságastallamat dakkár fáttaid birra mat leat sihke váddát ja hástaleaddji.

Areálageavaheami čuolbma
Boazodoalu areálageavaheapmi lea áibbas guovddáš ášši go sámit barget vuoigatvuođaáššiiguin. Boazodoallovuoigatvuohta lea vuođđuduvvon árbedábiide ja dološ geavaheami ala. Mun jáhkán Finnmárkkuláhka ja Finnmárkkuopmodat nanne sámi eanageavaheami. Láhka lea mearriduvvon, ja hálddašanorgána lea ceggejuvvon, juste dan dihte.

Finnmárkkuopmodaga strategiijadokumeanttas čuožžu earret eará ahte ”galgá leat álkkit beassat ressurssaide”. Olbmuin stuorra vuordámušat dasa ahte sii galget álkkit beassat areálaide Finnmárkkus, danne go mii leat kompromissen Finnmárkkulágain ja Finnmárkkuopmodagain. Dál plánejuvvojit ollu doaimmat nu go: bieggamillut, bartahuksensajit ja minerálaroggamat. Davviguovlluáŋgiruššan lea stuorra hástalus midjiide sámiide, ja mii fertet leahket mielde sihkkarastimin min beroštumiid. Mu mielas mii fertet sierranasat áŋgiruššat vai stuorra areálasisabáhkkemat eai čuoza boazodollui. Mii fertet čuovvut hui bures mielde areálaplánabargguiguin. Juste danne lea Sámediggi bargan garrasit ja gárvvistan nuppástuvvon meahccegeavaheami njuolggadusaid. Ja de lea nu, ahte, vaikko plána- ja huksenláhka addá boazodollui vuoigatvuođa buktit cealkámušaid suohkaniid areálaplánaid vuostá, de boazodoalli ii leat dakkár dilis ahte sáhttá čohkkát kantuvrras ja vástidit issoras ollu gulaskuddanáššiid ja álo čuovvut mielde juste makkár areálahálddašeami suohkan lea plánemin. Ja de lea maid nu, ahte okta boazodoalli ferte čuovvut mielde maid máŋga suohkana barget. Danne Sámediggi lea geahččaleamen oažžut vuoigatvuođa buktit cealkámuša stuorra areálasisabáhkkemiid vuostá, plána- ja huksenlágas. Dan láhkái sáhttá Sámediggi leat mielde bargamin stuorra areálasisabáhkkemit vuostá, namalassii dakkár sisabáhkkemiid vuostá mat jávkadit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu. Muhto Stuorradiggi galgá dohkkehit dán evttohusa, ja mii fertet ain garrasit bargat vai Stuorradiggi dohkkeha dan.

Rápmi ođđa fitnodagaide
Odne heive fuomáštahttit ahte boazodoallu lea sámi kultuvrra ovddimus ambassadevrraid gaskkas. Mii duođaid fuomášit ja oaidnit go dii ásahehpet ođđa fitnodagain, ja ođđa doaimmaid. Sámi servodat dárbbaša buori ealáhusaid mat ovdánit ja buktet ođđa jurdagiid. Ealáhusovdáneapmi lea garra ja lossa bargu, muhto go bargá ja oahppá, de lihkostuvvá buoret ja buoret.

Divatgeahpideami oččodit
NSR oaidná ahte boazodoallu ii oaččo geassit eret momssa vuojániin ja vuojániid boaldámušain ja eará. Min mielas dát lea struktuvrralaš vealaheapmi danne go sullasaš ealáhusain leat divatgeahpideamit, ovdamearkka dihte eanandoalus. Dán ii sáhte dohkkehit. Mun lean čállán reivve finánsaministarii Kristin Halvorsenii dán ášši birra ja son galggašii váldit mielde boazodoalu divatgeahpidemiid, dál go lea bargagoahtán ođđa bušeahtain. NSR áigu doarjut NBR dán áššis, ja maid eambbo áššiin ovddasguvlui. 

Mun sávan didjiide buohkaide hui ollu lihkku 60-jagi ávvudeamis!

Silje Muotka
Jođiheaddji
Norgga Sámiid Riikkasearvi