Norga lea várra dat riika máilmmis, mii čielgaseamosit bealušta eamiálbmogiid ja minoritehtaid miehtá máilmmi. Mii leat ovddimuččas goziheamen olmmošvuoigatvuođaid ja ON-vuogádagas lohkkot mii ovdamannin dađistaga nannoseabbo riikkaidgaskasaš riektevuogádaga ovddideames, vuosttažettiin álbmotrievtti rámma siskkobealde.
Eamiálbmotperspektiivvas go geahččá, de lea unnán maid sáhttá guoddalit go guoská Norgga olgoriikapolitihkkii. Danne leat maiddái min vuordámušat Norgga eiseválddiide oppalaččat ja erenoamážit prinsihppadieđáhussii hui stuorrát.
Váraleamos maid Norgga eiseválddit sáhttet dahkat, lea namalassii dat ahte hupmat olgoriikkas áibbas eará giela go sisriikkas. Daid meanuid ja politihkka maid Norgga eiseválddit vurdet eará riikkain, fertejit sii ieža čađahit sámi álbmoga guovdu, dan julggaštusa vuođul go Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda, norgalaččaid ja sápmelaččaid.
Otnáš beaivvi nammii lea eahpedássedeaddu. Maŋimuš áiggis leat mii vásihan ahte Norgga eiseválddit guovddáš konsultašuvdnaáššiin leat snavggasmuvvan, goazahan áššiid ja rihkkon šiehtadusaid.
Ráhkis stáhtačálli. Mii fertet beassat dán fuones dilis eret ovttas. Ii sáhte leat dohkálaš dilli ahte sámi álbmoga vuostáváldet Oslos stáhta virgeolbmot ja politihkárat dego mii livččiimet sierra beroštusjoavku, almmá daid erenoamáš vuoigatvuođaid haga mat čuvvot álbmotrievtti ja ILO-konvenšuvnna nr 169, maid Norga muđui vuosttaš riikan máilmmis ratifiserii. Mun áiggun danne geavahit dán vejolašvuođa oahpásmahttit din dasa.
Konsultašuvnnat Sámedikki ja Stuorradikki gaskka Finnmárkkulága hárrái loahpahuvvojedje kompromissain mii buot beliid mielas lei buorre. Min historjjálaš eana- ja čáhcevuoigatvuođat dohkkehuvvojedje ja šadde norgalaš rievtti oassin. Mii oaččuimet sadjái buori hálddašanregime ja mii álggaheimmet proseassa movt identifiseret eaiggátvuođa eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus. Bondeviikka ráđđehus dovddastii maŋŋá ahte sii livčče sáhtán dahkat buoret barggu go guoská konsultašuvnnaide Sámedikkiin ovdalgo ášši sáddejuvvui Stuorradiggái. Danne dahkkojuvvui formalalaš konsultašuvdnašiehtadus daláš ráđđehusa stáhtaráđi Erna Solberg bokte ja Sámedikki gaskka, presideanta Sven-Roald Nystø bokte.
Dán šiehtadusa ii čuovvolan Stoltenberg ráđđehus.
Barggus guolástusstrukturdieđáhusain lei čielggas ahte konsultašuvdnašiehtadus rihkkojuvvui. Konsultašuvnnat galget leat duođalaččat ja daid ulbmil lea gávdnat oktasaš čovdosa. Mu mielas ii leat diet geatnegasvuohta čuvvojuvvon go stáhtaráđđi ovddida dieđáhusa almmá ahte lea doallan iežas protokollii fievrriduvvon lohpádusa ahte ráhkadit notáhta mas selvehuvvo movt strukturdoaibmabijut sáhttet váikkuhit sámi beroštumiid, ja movt dieđáhusain ollašuhttit álbmotrievtti. Danne attii ráđđehus boasttu dieđuid Stuorradiggái. Stuorradiggedieđáhus ii atte rivttes gova konsultašuvnnas, ii proseassas iige posišuvnnain. Mun reageren erenoamážit árvovuolideapmái earreoastima oktavuođas ja bivdofatnasiid mat leat vuollel 15 mehtera struktureremii. Dát mearkkaša oanehaččat muitaluvvon dan, ahte dađistaga eanet riggodagat ja stuorát earit juhkkojuvvojit eahpevuoiggalaččat daid oasálaččaide geat juo leat riggon oktasaš guolleresurssaiguin. Dát lea áibbas vuostá Sámedikki politihka, ja das ii leat eisege ávki rittu álbmogii guhkkit áiggi vuollái. Dákko lei Sámediggi čielggas ruovttoluottadieđuiguin departementii, muhto almmá ahte ráđđehus dan válddii vuhtii.
Sullasaš dáhpáduvai maid ođđa boazodoalloláhka barggu oktavuođas. Sámediggi gáibidii ahte ođđa boazodoalloláhka galggai gustot daiguin ráddjejumiiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnna nr 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogii hárrái iešmearrideaddji stáhtain. Dákko maid ii ožžon Sámediggi doarjaga, ja vaikko dat lei juste dat mas lei ovttaoaivilvuohta Norgga eiseválddiiguin finnmárkkulága oktavuođas. Mii doaivut ahte dát ii mearkkaš dan ahte dát ráđđehus ii hálidivčče doarjut dan viiddis politihkalaš soabadallama mii dahkkui barggus finnmárkkulága oktavuođas.
Mii vuordit áibbas eará duoladumi ráđđehusa bealis dain deaŧalaš áššiin, maiguin bargojuvvo dál geasi rádjai. Dattetge lean balus go ráđđehus sihke ođđa minerálaláhkabarggus ja ođđa mearraresursaláhkabarggus lea garrasit dovddahan ahte sii áigot ráddjet láhkabarggu sámi beroštusaiguin ja vuoigatvuođaiguin dainna ákkain ahte lea guovdil vuos geahččat daid čielggadusaid, maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Riddoguolástuslávdegoddi leat čađaheamen. Dáinna láhttemiin sáhttá ráđđehus dihtomielalaččat rihkkut sihke siskkáldasrievtti ja álbmotrievtti čujuhettiin dasa ahte dat galgá vuhtiiváldojuvvot iešguđet čielggadusain, čielggadusain main dát áššit eai oppa leat ge mandáhtaid váldofáddán. Ráđđehus lea oppa áiggi geatnegahttojuvvon bearráigeahččat ahte sámiide sihkkarastojuvvojit dat vuoigatvuođat, mat čuvvot álbmotrievttis, dakkár doaibmabijut eai galgga maŋiduvvot mearritkeahtes áigái vuorddedettiin čielggadusaid, seammás go ođđa lágat ja doaibmabijut čađahuvvojit.
Minerálalága oktavuođas galgat mii duođas váldojuvvot, danne go dás han duođai lea sáhka vuoigatvuođain eatnamiidda ja čáziide, ja sáhka das ahte geat dat galget mearridit resurssaid badjel - juoga mii mearriduvvui juo Finnmárkkulága oktavuođas. Mearraresurssaid oktavuođas evttohit mii hálddahuslaš ovttasbarggu Norgga ja Sámi álbmogiid gaskkas. Ii sáhte leat nu ahte álbmotriekti ii galgga gustot merrii maid. Dán oktavuođas mii čujuhit maiddái dasa ahte eará riikkat čuvvot dárkilit mielde das maid Norgga eiseválddit dahket dán áššis, earret eará danne go Norga lea leamaš láidesteaddjin mearrariekteáššiin.
Beannot jagi áigi bođii davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohus. Mii áddet bures ahte riikkat fertejit geavahit áiggi dan árvvoštallat. Muhto dál gáržugođii áigi. Norgga eiseválddit fertejit dás ge leat vuojeheaddjin vai álbmotrievtti gáibádusat ollašuhttojuvvojit, ja mun vuorddán ahte ráđđehus vállje dakkár duoladumi mii mearkkaša árjjalaš dáhtu ovddidit ja nannet sámiid álbmotrievttálaš dili. Mii vuordit ahte lea ovttamielalašvuohta dan čovdosa duogábealde, maid ministarat galget vuolláčállit dán jagi.
Konsultašuvdnaortnet bidjá gáibádusaid ráđđehussii ja departemeanttaide. Ii leat nu ahte 17 iešguđet departemeantta sáhttet eambbo gohččut Sámedikki doaibmat sidjiide fágalaš resursan. Konsultašuvdnaortnet mearkkaša ahte mii leat ráđđehusa šiehtadallanbealit ja min oktasaš doaibman lea sihkkarastit ahte sámi álbmoga beroštusat guldaluvvojit ja vuhtiiváldojuvvojit. Ráđđeuhus ferte doaimmahit dakkár jođiheami, mii sihkkarastá ahte sámi álbmoga beroštusat leat mielde go politihkka hábmejuvvo. Mii háliidit deaivvadit ollislaš ráđđehusskihkádusain mii váldá vuhtii min oainnuid ja dárbbuid, ja ahte eai galgga dakkár áššemeannudeaddjit bissehit min barggu, geat árvvoštallet leat go min evttohusat fágalaččat guoskevaččat vai eai - jus ráđđehus ii leačča bidjan politihkalaš láidestusaid. Mii ovddastit álbmoga, maiddái 1. artihkkala ektui ONa konvenšuvnnas siiviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, ja vuordit ahte dát biddjojuvvo vuođđun dan šiehtadussii mii mis lea Norgga eiseválddiiguin.
Eará ášši mii maid boahtá ovdan prinsihppadieđáhusas lea Sámedikki rievttálaš dilli ja Sámedikki bušeahttadilli. Sámedikkis leat golbma doaimma. Vuosttažettiin dat lea Norgga beale sápmelaččaid álbmotválljen diggi, dasto dat lea politihkalaš njunušgotti čállingoddi, ja loahpalaččat dat lea hálddašanbyrokratiija. Mu oainnu mielde ii leat vejolaš ollašuhttit dáid doaimmaid jus ii leat muhtun muddui rievttálaš ja politihkalaš sorjjasmeahttunvuohta Norgga stáhta ektui. Sámi álbmoga rievttálaš dilli Norgga álbmoga ektui muddejuvvo riikkaidgaskasaš rievtti ja nationála lágaid bokte. Dás ii leat sáhka sorjjasmeahttunvuođas álbmogin. Mii leat sihke Sápmelažžan ja Dážan duhtavaččat dainna. Dás lea sáhka das ahte Sámediggi ii sáhte leat stáhta ektui nu mo gielda dahje fylkkagielda lea stáhta ektui. Mii eat leat hálddašandássi. Mu oainnu mielde mii berret organiserejuvvot rievttálaččat iešheanalažžan ja mii berret beassat šiehtadallat Norgga eiseválddiiguin bušeahtaid ja bargamušaid hárrái. In ane dán nággobohciideaddjin ja jáhkán ahte mis šaddá ovttaoaivilvuohta dán áššis ovdal čavčča.
Loahpas háliidan dadjat ahte stuorámus sámepolitihkalaš hástalussan lea bissut dan oskkus ahte lea ávki. Finnmárkkuláhka lei áddjás ja stuorra bargu, masa geavaheimmet ollu návccaid. Dakkár organisašuvdna go mii, uhccán resurssaiguin go buohtastahttá Ráđđehusain ja Stuorradikkiin, sáhttá dušše lihkostuvvat go váldojuvvo vuostá buorredáhtolašvuođain, áddejumiin ja dainna dohkkehemiin ahte Norgga stáhta ja Norgga álbmot fertejit fuolahit Sámi álbmoga beroštusaid. Mii leat ovtta fatnasis ja mii fállat veahkkin suhkat, muhto dalle ferte ráđđehusskihkádus rievdadit iežas ja dohkkehit min dásseárvosaš ovttabargobeallin ii ge nággáris sierraberoštusjoavkun.
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo, 78474000 / 97129305
Preassagovat (govvejeaddji: NSR)
Dát artihkkal dárogillii
Kommenter denne artikkelen