NSR riikkastivra lea mearridan ahte luonddugeavaheapmi ja gáhtten galgá leat fáddán riikkačoahkkimis Bådåddjos geassemánu 22. - 24. beivviid 2007, ja Norut NIBR-raporta ”Motorjohtolat ja servvodat (MOSA-raporta)” lea oassin riikkačoahkkima áššebáhpiriiguin. – Lea árbevirolaš sámi luondduruovttudoallu mii historjjálaččat leamaš birgenláhkin eanaš sámi giliide, dadjá Trosten kommeantan MOSA-raportii.

Máilmmiviidosaš liggen og regionála biebmobuvttadeapmi

Olu giliolbmot leat dál dienasbarggus, muhto liikká eanaš giliin ávkkastallet luondduriggodagain oassin ruovttudoalus.  – Dát meahcásteapmi mu oaivil mielde šaddá dađi eanet deháleabbon go máilmmiviidosaš liggema dihte lea vuordimis ahte guhkes gaskkaid biebmofievrredeapmi gáržžiduvvo, dadjá Trosten.

- Mun jáhkán ahte stuorra oassi biebmobuvttadeamis boahtte áiggis lea regionála unnidan dihte guhkes gaskkaid biebmofievrredeami energijageavaheami. Sámi guovlluin mis lea máhttu ja árbevierrun ávkkástallat ođasmahtti riggodagaid. Danin lea dehálaš ahte mii fievrridit máhttu boahtte bulvii heivehanstrategijan sihkkarastin dihte eanet regionála biebmobuvttadeami, dadjá Viktor Trosten. 

Ohcala dutkama ja máhttoovdánahttima

Trosten imaštallá go unnán dutkojuvvo árbevirolaš meahcásteamis. Son oaivvilda sihke Sámedikki ja Sámi Instiuhta leamaš láivvit dán áššis. – Mun lean sihkar ahte dál boahtá áigi goas lassánit bargosajit meahcásteami ja árbevirolaš luondduávkkástallama oktavuođas, dadjá Trosten. 

Sámi meahcástankultuvrras lea guovddáš rolla seailluhan dihte giela ja nannet kultuvrra. Viktor Trosten deattuha ahte meahcásteami bokte lea sámegiella ovdánahttán olu tearbmaid ja árbevirolaš máhttu boahtáge ovdan rikkis sámegielas. – Sihke dálkemearkkat ja luondduipmárdus lea čehpet ovdánan dovdan dihte luonddu ja diehtit jagis jahkái maid luondu addá. Sihke lubmen ja murjen, ja guolásteapmi jávrriin ja jogain lea áiggiid čađa ovdánahttán min luondduipmárdusa. 

Fievrrut árbevirolaš sámi meahcásteami ektui

Trosten dadjá ahte áigi lea dan mađe rievdan ahte jus galgá viežžat luondduriggodagaid iežas ruovttudollui, de dárbbaša fievrru. Lea sáhka áiggis mii olbmos lea dasa ja skuvllaid ja ođđaáiggi sámi servvodaga bargguid ektui.

Trosten oaivvilda ahte jus gáržžida vejolašvuođaid atnit motorfievrruid sámi meahcásteami oktavuođas, de gáržžida várra maid dan deháleapmos ja várra čielgaseapmos sámi kulturárbbi, namalassii sámi identitehta, gullevašvuođa soga meahcástanguovlluide, meahcástankultuvrra giela ja muitalusaid. – Ii bilit ovttage oasi árbevirolaš sami meahcástankultuvrras vaikko atná ge mohtorfievrruid dološ máđijaid mielde, deattuha Trosten.

Viktor Trosten čujuha Per Fokstads sániide mii guoská mášiinnaid ja mutuvrraid atnimii.
”Dávjá lean ”Dáččas” gullan, sis geat min badjelgehččet, ahte sámi identiehta ja iešdovdu jávká go mii atnigoahtit mohtormášiinnaid, mohtorsihkkela, biilla. Hirpmos čuoččuhusat.Čuoččuhusat ja sánit čájehit man unnán dihtet sámi iešdovddus ja identitehtas. Sámi identiehta ja iešdovdu lea min váimmuin. Mášiinnat eai sáhte dan doalvut. Mášiinnat ja mohtorat leat dušše veahkkeneavvut min beaivválaš barggus ja doaimmas. Bargu ja fievru šaddá álkkit go lea mohtorfievru. Máŋga sápmelaččat leat oahppan geavahit mášiinnaid. Muhto, eai mohtorat eaige mášiinnat daga min ”dáččan”. Mii bissut sápmelažžan vuoiŋŋas, jurdagiin ja daguin vaikko geavahit mášiinnaid ja mohtoriid.” (”Giellamet” girjjis deaddiluvvon 1963. Sitáhtta siiddus 107).