Ráhkis álbmot.

Otne lea ođđa jagi vuosttaš beaivi. Dát seavdnjadeamos áigi jagis oažžu min ohcalit guđet guimmiideamet lusa ja gávdnat oadjebasvuođa árbevieruin ja rituálain. Juovlaallabasit lea soabahanáigi, áigi smiehtadit dan jagi birra mii lea vássán. Ođđajagi ávvudeapmi čalmmusta ahte mis lea ođđa álgu, ja ođđa vejolašvuođat.

Jos sámi álbmot galgá sáhttit geahččat ovddasguvlui, de ferte dat oažžut vejolašvuođa guođđit juoga das mii lea vássán. Earenoamážit guokte váttis ášši leat hehtten min geahččamis ovddas¬guvlui, ja mun doaivvun ahte mii fargga nagodivččiimet soabahit daiguin ja joatkit viidásit.

Nuortasámit leat dat oassi sámi álbmogis geaid eatnamat juogaduvvojedje golmma stáhtii, ja dainna lágiin ledje sis eanet hehttehusat sin eallinvuohkái ja kultuvrii go eará sámiin. 2007s álggahuvvo vuosttaš nuortasámi kulturásahusa huksen. Mii galgat ovttas váikkuhit dan ahte Nuortasámi musea sáhttá geavahuvvot kultuvrra loktemii, ja ahte sihke nuortasámit ja eará sámit sáhttet čevllohallat dainna. Sámediggi áigu maid bargat dan badjelii ahte davviguovlluid beroštupmi lokte rájiidrasttideaddji ovttasbarggu nuortasámiid gaskkas, nu ahte mii maŋit áiggis sáhttit dadjat: dalle dat jorgalahttui!

Ollu sámiin lea leamaš váttis deaividit Norgga skuvlaárgabeivviin. Boarrásiid gaskkas lea joavku geain lea leamaš stuorámus váttisvuohta dat go soađi ja dáruiduhttinpolitihka geažil eai goassege ožžon vuođđooahpu. Diibmá ožžo 70s dáin boarrásiin viimmat šállobuhtadusa, ja 2007s meannuduvvojit vel eanet dakkár ohcamat. Mun doaivvun ahte dát sáhttá árvvolaččat loahpahit daid guhkesáiggi rahčamusaid. Sámediggi áigu geahččalit ásahahttit veahkkeortnega sidjiide geat ain rahčet oktavuođain almmolaš eiseválddiid ektui.

2007 galgá leat dat jahki go mii váldit atnui ođđa resurssaid maiguin sihkkarastit boahtteáiggi min gielaide ja kultuvrii. Dáruiduhttinpolitihka váikkuhusat joatkašuvvet ain, ja mii fertet nanno¬seappot goazahit dan – ja geahččalit jorgalahttit dán ovdáneami. Dan botta go mii leat vuordán máŋggaid jagiid ahte stáhta galgá ollašuhttit daid eavttuid maid Sámediggi bijai sámeálbmotfoandda geavaheapmái, de leat foandda reanttut čoggon, ja leat dál birrasii 30 miljon ruvnno. Dát resurssat dárbbášuvvojit bargui sámi gielain ja kultuvrrain, ja mii áigut dán jagi áigge geavahišgoahtit daid. Mun oaivvildan ahte stuora oassi dáin ruđain, 10 miljon ruvnno, berre adnojuvvot sámegiel girjjálašvuođa nanosmahttimii. Dás lea stuorra ávki sámi čállingiela, fága- ja kulturgaskkusteami nannemii.

Min gielas ja min árbevirolaš máhtolašvuođas leat min álbmoga eallinoainnut ja oaidnu máilbmái vurkejuvvon. Oasi dain – nugo ovdagáttuid eará álbmotčearddaide ja ovdagáttuid sidjiide geat válljejit eallit veaháš earáládje – berret mii guođđit, eat ge šat fievrrididt viidásit min mánáide.

Deaŧaleamos olmmošvuoigatvuohta lea beassat mearridit iežas rupmaša ja seksuali¬tehta. Mii eat dohkket seksuála vearredaguid min gaskkas, eatge eará servodagainge. Danne mun moraštan ja balan go mánáide biddjojuvvo ovddasvástádus olles¬olbmuid daguin daid unohis roahcanáššiid oktavuođas Guovdageainnus. Mun áinnas rámiidan Dievddut searvvi Guovdageainnus dan barggu ovddas maid dahket go muittuhit midjiide ahte albma dievddut atnet árvvus nissonolbmuid ja mánáid.

Ollu eamiálbmotvieljain ja oappáin lea áibbas eará dilli go mis. Danne lea dat bargu maid mii bargat oččodit eamiálbmotvuoigatvuođaid dohkkehuvvot riikkaidgaskasaččat maiddái solidaritehta¬bargu. Máilmmis mas hástalusat eai leat dušše riikka rájáid siskkobealde, dárbbašit mii geatnegahtti politihkalaš ovttasbarggu, ja maid rájiidrasttideaddji riekteservodaga. Mun ávžžuhan danne davviriikkaid stáhtaid váldit jođiheaddji saji dan barggus ahte ON váldočoahkkin mearridivččii álgoálbmotjulggaštusa dán jagi áigge.

Mii geat orrut davvin dárbbašit stuorát váikkuhanfámu min resurssaid hálddašeapmái min iežamet guovlluin. Jos mii dáinna bargguin galgat lihkostuvvat, de fertet mii bargat ovttas, beroškeahttá guđe álbmogii mii gullat. Muhto jos galgat bargat ovttas, de fertejit eamiálbmogiid vuoigatvuođat gal oažžut buoret dohkkeheami go dál. Sámi vuoigatvuođat sáhttet leat vuođđun dasa ahte mii buohkat oažžut stuorát váikkuhanfámu min iežamet árgabeaivái.

Boazologu heiveheami oktavuođas Oarje-Finnmárkkus leat mii oahppan ahte mii eat gávnna buriid čovdosiid jus eat gulahala, ja jus eat ane árvvus árbevirolaš máhtolašvuođa. Ulbmil boahtte jahkái livčče oažžut ođđa lága boazodollui, mainna buorebut gozihit álbmotrievtti geatnegasvuođaid ja sámi riekteipmárdusa. Jahki 2007 sáhttá maid leat dat jahki goas almmolaš lávdegoddi dadjá ahte sámiin ja earáin Finnmárkkus lea vuoigatvuohta guolle¬riggodagaide olggobealde min rittu. Sámediggi áigu oččodit láhkačatnosa dáid vuoigat¬vuođaide – ja dakkár hálddašeami man bokte buorebut sihkkarastojuvvošii ássan ja árvobuvttadeapmi mearragáttiin.

Muhto sámi boahtteáiggi ii sáhte sihkkarastit dušše ođasmuvvi resurssaid vuođul. Sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođđu lea rievdan maŋimuš sohkabuolvva áigge. Ođasmuvakeahtes resurssaid geavaheapmi ferte ovddiduvvot várrogasat, ja nu ahte leat ávkin nu oallugiidda go vejolaš. Dan seammás go mii sihkkarastit luondduvuđđosa, de fertet mii áŋgiruššat infrastruktuvrrain, oahppovejolašvuođaiguin, gelbbolašvuođabargosajiiguin, ja priváhta ealáhusaid ovddidemiin ja dainna lágiin sihkkarastit nuoraide boahtteáiggi min guovlluin.

Dáiguin sániiguin háliidan dovddahit doaivaga ja vuordámušaid boahtteáigái, ja sávan didjiide buohkaide buori ođđa jagi!