Sámi joatkkaskuvllat mávssolaccat ealáhusovdánahttimis
Stáhta oamasta ja hálddaša guokte sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Guovdageainnus. Eará skuvllaid oamastit fylkkasuohkanat, suohkanat, vuoddustusat dahje priváhta fitnodagat. Sámediggi sáhtášii eahpitkeahttá buoremusat hálddašit sámi joatkkaskuvllaid ja ovdánahttit skuvllaid sámi servodaga dárbbuid mielde. Ii sáhte eahpiditge ahte guhkes áiggi mihttomearri berre leat ahte Sámediggi hálddašisgoahtá guokte stáhtalaš sámi joatkkaskuvlla.
Sámi máhttoárbevierut heivejit beaivválaš geavatlaš máhttui
Sámediggi galgá dievascoahkkimi dán vahku meannudit joatkkaskuvlaoahpu. Dán oktavuodas sáhttá bohciidit gelddolaš ságastallan. Áššecilgehus avžžuha jurddašit logi jagi ovddasguvlui. Joatkkaoahppu lea dehálaš sámi servodahkii danne go joatkkaskuvllat oahpahit eambbo go 250 oahpuid. Oahpun sáhttá šaddat elektrihkkár, galmmihanlatnjamontevra, ambulánsavuoddji, veahkkedivššár, mánáid- ja nuoraidbargi, vuoktacuohppi, koahkka, duojár, boazodoallit. Sámi máhttoárbevierru heive beaivválaš geavatlaš máhttui ja danne heive fága- ja fidnooahppu bures sámi oktavuodas.
Dehálaš oahpahus sámegillii
Joatkkaskuvlaoahpahus lea diehttelasat maiddái dábalaš oahppu ja ráhkkaneapmi alit oahpuide. Jos joatkkaskuvllat leat nannosat, de sáhttet má?ga sámenuora oažžut joatkkaskuvlafálaldaga ruovttubáikkis. Sámi servodahkii lea maid dehálaš ahte oahpahus lea sámegillii ja sámi oktavuodas. Dat nanne sámi cálakultuvrra ja lea mudui nai dehálaš sámegillii. Nuorat eai dárbbaš fárret, eaige dárbbaš váldit oahppoloanaid. Dan agis lea má?gasiidda dehálaš beassat orrut ruovttubáikkis.
Dehálaš ovttasbargošiehtadus fylkkaiguin
Sámediggi berre veahkehit sámi joatkkaskuvllaid ovdánit. Sámediggi berre ovttasbargat earáge skuvlaeaiggádiiguin vai sámenuorat occošedje sámi joatkkaoahpu iežaset ruovttubáikki lahka. Dat mearkkaša ahte ii sáhte beroštit dušše guokte stáhtalaš sámi joatkkaskuvllain, muhto fal álggahit eambbo koordinejuvvon sámepolitihkalaš barggu buot joatkkaskuvllaid ektui mat leat mávssolaccat sámi báikkiide. Odda našunála oahppoplánaid olis berre maid lágidit joatkka- ja lassioahpu oahpaheddjiide, ja oahpahit sámi fáttáid sidjiide. Dat berre leat našunála eiseválddiid ovttasvástádus ja berre bargojuvvot olles skuvlavuogádagas.
Mearrasámi joatkkaskuvla
Luonddugeavaheapmi galgašii diehttelasat maid leat sámi joatkkaoahpahusas. Guolásteamis ja bivddus maid livccii áigi occodit sámegielat oahpahusa. Dákkár gelbbolašvuohta berrešii leat mearrasámi guovllus. Ciek?udanprošeavttain leat dát lunddolaš fáttát; vuotnaguolásteapmi, mearraluossabivdu, odda buktagiid hábmen, guolleindustriija, guollebiebman ja reabbaressursa ja eará mariinna resurssat. Dákkár fáttát livcce mávssolaccat vuotnaguolásteami rekrutteremii. Máttu ovdána go geavaha sihke árbevirolaš máhtolašvuoda ja teoriijaid. Eanandoallofálaldagaid galggašii maid nannet sámi guovlluin. Eanandoallu lea sámi báikkiin dehálaš. Meahcásteapmi lea maid hui dehálaš sámi servodagas. Sámediggi, fága- ja fidnooahpahusásahusat, sámi joatkkaskuvllat ja ealáhusat fertejit ovttas ráhkadit buori sámi meahcástanprošeavttaid masa oahppit sáhttet ciek?udit.
Dálá skuvllaid sáhtášii viiddit ja ovdamearkka dihte ráhkadt odda oahppoprográmmaid mat leat dehálaccat sámi servodahkii; media ja gulahallan, design, duodjefágat, huksen- ja ráhkadusfágat, dearvvašvuodafágat ja service ja johtolat. Mátkeealáhus lea maid odda ealáhus dáppe davvin ja sámi joatkkskuvllat berrejit oažžut vejolašvuoda bargat dainna eambbo.
Oahppilonuhallan deháleabbot ja deháleabbot
Sámedikki davviguovlopolitihkas fertejit leat cielga plánat das mo lasihit oahppilonuhallama ja ferte cuvget ahte sámit leat okta álbmot njeallji riikkas. Sámi ohppiide livccii hui ávkkálaš beassat fitnat eará sámi guovlluin Norggas, Ruotas, Suomas dahje Ruoššas. Soames guorahallamat leat duodaštan ahte leat stuorra erohusat fidnodatfágain davviriikkain. Mearkkašahtti buorre lea ahte Sámediggi Máhttoloktenbarggus oktiiheivehii sámegiela oahppoplána eará riikkaid oahppoplánaid ektui. Sámediggi lea oahppoplánabarggus cájehan erenoamáš buori ovdamearkka, ja dál sáhttá buoret heivehit sámegieloahpahusa ohppiide geat leat leamaš oažžumin oahpahusa nuppi riikkas.
Rekrutterenhástalusat
Dehálaš lea occodit má?ggaid oahppofálaldagaid joatkkaskuvllain. Oahppi válljen mearida makkár oahpuid sáhttá álggahit, fidnofágaoahppu ja ráhkkaneami alit ohppui. Sámi skuvllas šaddá stuorra hástalus oažžut má?ggalágán ja buori fálaldagaid. Sámedikki dehálaeamos bargoreaidu dán oktavuodas leat várra ovttasbargošiehtadusat fylkkaiguin.
Gulahallandiedut doaimmahusa gažaldagaide:
Silje Karine Muotka 98487576 leder@nsr.no. Preassagovat dás.
Kommenter denne artikkelen