Sámi kultuvrra vuođđu
Norgga eiseválddit leat sihke álbmotrievtti ja našunala rievtti vuođul, geatnegahtton láhčit dilálašvuođaid nu ahte sápmelaččat besset sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja iežaset servodateallima, ea.ea. Vuođđolága §110a bokte 1988 ja ILO-konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešmearrideaddji riikkain mii vuolláičállojuvvui 1990. Lea maid dohkkehuvvon ahte art. 27 ON konvenšuvnna 1966 rájes siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid sápmelaččaide   álgoálbmogiin fátmmasta sápmelaččaid oppalaš kultuvrralaš doaimmaheami  ávnnaslaš eavttuid.

Lagasvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihppa ferte leat vuođđun guolástanhálddašeamis
Norgga Sámiid Riikkasearvvi vuođđooaidnu lea ahte guolástanhálddašeapmi ferte huksejuvvot lagasvuođa- ja sorjavašvuođa prinsihpa nala. Prinsihppa mearkkaša ahte sii geat orrot lahka ja eanemusat dárbbašit valljodagaid, sis galgá leat ovdamunni ávkkástallat valljodaga.

Norgga Sámiid Riikkasearvi oaivvilda ahte filtii earremuddemat árra ovccilot-logus dagahii ahte sámi guolástusbáikkiin earit árbevirolaš vuotnabivdiide sakka unno. Vaikko olbmot dáid mearrasámi guovlluin buolvvaid mielde leat dorskiid bivdán, de váilevaš "historjjálaš bivdobohtosat " 1987/88/89 geavahuvvui ággan biehttalit olbmuid eallimis dainna mat leat leamašan kultuvrra ja ássama vuođđun. Bivdinvejolašvuođa rievideapmi lea ea.ea. dagahan stuora katastrofalaš váikkuhusaid mearrasámi guolástanservodagaide, ja Norgga Sámiid Riikkasearvi danin vuordá doaimmaid mat sáhtaše jorgalahttit negatiivvalaš ovdáneami ja doaimmaid mat nannešivčče sámi vuotnabivddu.
 
Guollevalljodagat fertejit hálddašuvvot nanaguoddevaš vuogi mielde, ja danin leage dohkálaš ahte leat álggahuvvon dehálaš doaimmat mat eastadit badjelmearálaš bivddu, ea.ea. árra ovccolotlogu vásihusaid vuođul. NAČ 2006:16 ”Struktuvragaskaoamit guolástanfatnasiin” deattuhuvvo dárbbašlažžan ahte nanaguoddevašvuohta lea dehálaš oassi guolástanhálddašeamis, ja Norgga Sámiid Riikkasearvi ollásit doarju dán ulbmila. NAČas 2006:16 čállojuvvo ahte guollevalljodagat ”galget addit seammá vuođu ekonomalaš doibmii boahttevaš buolvvaide go dálá bulvii. Jus valljodagat dahje ekovuogádat lea heavganan ovddit buolvvaid doaimmaid dihte, de mii leat geatnegahtton daid fas ođasmahttit. Ii leat doarvái dušše sihkarastit guollemáddodaga goarideames. Dat galgá hálddašuvvot nu ahte dat addá buori sállašiid boahtte áiggis ge.” Dás ferte leat dakkar vuođđudeaddji prinsihppa ahte árvvoštallá doaimmaid mat sihkkarastet ovddasvástideaddji guolásteami.

Guollevalljodagat gáržžiduvvojit dušše soapmásiid háldui
Oppalašvuođas Norgga Sámiid Riikkasearvi cuiggoda struktuvraearre-ortnega, mii guokte jagi lea doaibman, ja oppalaš ovdáneami guolástanhálddašeamis mii lea dagahan vahágahtti dilálašvuođa go ea.ea. dorskelobit, ja dakko bokte veadjoárjjalaš árvoháhkama, čohkkejuvvojit soapmásiid ja fámolaččaid háldui. Dát lea ovdáneapmi mainna mii oppalaččat eat leat duhtavaččat. Go guoská báikkálaš oamasteapmái ja árvoháhkanvejolašvuhtii, de dat vejolašvuođat oppalaččat leat unnon maŋimus jagiid, mii lea dagahan heajos áigodatnuppástuhttima, ea.ea. Finnmárkku rittus.

Norgga Sámiid Riikkasearvi háliida maiddái čujuhit váttisvuođaide go sáidesáiko- snuoranuohtefatnasiid lohku dađistaga lassana vuonain. Livččii sávahahtii giddet vuonaid dahje eará ládje gáržžidit dáid fatnasiid doaibmi reaidduiguin, danin go dat gurrejit guliid vuonain, mii goarida báikkálaš olbmuid vejolašvuođa guolástit lagas ruovttuguovlluin.

Hukset eanet guollevuostáiváldinbáikkiid ja muohkadanrustegiid ja oažžut stáđis njuoskaguollebuktima gáddái lea áibbas mearrideaddjin árvoháhkamii mii dáhpáhuvva riddo- ja vuotnaservodagain. Doaimmat dása heivehuvvon maiddái dagahit eanet doaimma rittus, maiddái mearrasámi servodagain.

Sámedikkis ferte leat aktiivvalaš rolla guolástushálddašeamis
Maŋimus jagiid lea bargojuvvon ollu molssaevttolaš guolástanvalljodagaid hálddašanmodeallaiguin. Finnmárkku Fylkkasuohkan lea ráhkadahttán ovtta modealla mas earrehálddašeapmi guvllolaš oassálastin, ja Norgga riddoguolásteddjiidsearvi nuppi modealla mas evttohit reguleret  riddoeriid ja bivdoservviid. Beroškeahttá makkár hálddašanmodealla sávašivččii, de Norgga Sámiid Riikkasearvi háliida ahte Sámedikkis ferte leat aktiivvalaš rolla valljodagaid hálddašeamis.

Háliidat vuolimuseari fatnasiidda vuollel 15 mehtara
Árbevirolaš riddofanas lea vuollel 15 mehtara guhkki ja áibbas dehálaš riddoservodagaid ássamii ja barggahussii, earenoamážiid sámi guovlluin. Guhká juo lea dáhpáhuvvan dakkár ovdáneapmi  mii lea dagahan ahte smávit fatnasat leat massán vuoigatvuođaid stuorit fatnasiidda, ja máŋggaid iešheanalaš eaiggádis oamstančoahkádusaide mas eai leat nu máŋga eaiggáda/fitnodaga duogábealde. Fatnasiid vuollel 15 mehtara ferte earenoamážiid atnit čalmmis, ja suodjaluvvot loguid geahpidemiid ja vejolaš resursavuođu gáržžidemiid vuostá. Mearrideames vuolimuseriid dáid fatnasiidda sáhttá bisuhit dárbbašlaš doaibmavuođu maiddái dalle go oppalašearri unnu lea dehálaš vai mearrasámi kultuvra galgá seailluhuvvot.

Norgga Sámiid Riikkasearvi oaivvilda ahte riddofatnasiid vuollil 15 mehtara berre suddjet viidáset geahpideami vuostá, ja vejolaš struktuvradoaimmat daid fatnásiid ektui ferte danin gáržžidit eaktodáhtolaš kondemnerenortnegiin man berre geahččat fatnasiid ođasmahttima ektui.

Háliidat sirddihit eriid áhpefatnasiin unnimus riddofatnasiidda
Evttohusat 1. joavkkus guovlogáržžidemiid, reaidogáržžidemiid, unnimusmihtuid ja áigodatgáržžidemiid ektui, leat ovdamearkkat kapasitehtageahpideaddji dagaldagat maid Norgga Sámiid Riikkasearvi doarju. Go ná deattuha movt ja man ládje bivdá, ovdal go gallis geat bivdet váikkuha dasa ahte geahpida barggahusa ealáhusas, dahje váikkuha dasa ahte riddoservodagat ain geanohuvvet. Go sirdá earreoasiid áhpefatnasiin riddofatnasiidda lasihuvvo barggahus sakka.

Ii doarjjo struktuvraeriid dahje valljodatranttu álggaheami
Go guoská struktuvralávdegotti eará árvalusaide de Norgga Sámiid Riikkasearvi lea vuostá joatkit struktuvraeriiguin, earenoamážiid fatnasiidda vuollel 15 mehtara, go dat ii buorit gánnihahttivuođa seammásgo unnida barggahusa. Mii leat vuostá resursareanto-árvalusa ea.ea. danin go dat geavahuvvo ággan juohkit eriid aigibeaivái.

Sápmelaččain lea čielga vuoigatvuođat guollevalljodagaide
Norgga Sámiid Riikkasearvi áigu loahpadettiin  fuomášuhttit ahte sápmelaččain mearrageavaheami bokte eahpitkeahttá leat vuoigatvuođat guollevalljodagaide. Ovdaneapmi man Norgga eiseválddit leat dorjon regulerenpolitihka bokte mii lea dagahan ahte guolástusealáhus lea rievdan almennetvuoigatvuođas dakkar vuogádahkan mas leat unnit aht unnit oassálastit, ja go vuoigatvuođat lea čohkkejuvvon dušše muhttuniidda leat dagahan stuorit váikkuhusaid go ovdal.

Norgga Sámiid Riikkasearvi doarju danin 1. joavkku árvalusa ahte galget guorahallat ja árvvoštallat guolástuspolitihka 1990-rájes gitta otnáža rádjái dainna ulbmiliin ahte sihkkarastit fatnasat vuollel 15 mehtara ožžot stuorit oasi eriin, ja sirddihit eriid áhpefatnasiin riddofatnasiidda. NSR háliida guolástuspolitihka mas guollevalljodagaid dohkálaččat ávkkástallojuvvojit nu ahte barggahus guolástanealáhusas nannejuvvo ja dakko bokte maid deattuhit ássama rittus seammás go riddo- vuotnaservodagaid árvoháhkan deattuhuvvo.

Norgga Sámiid Riikkasearvi vuordá bohtosiid nammaduvvon ekspeartajoavkku čielggadeamis sápmelaččaid ja earáid bivdovuoigatvuođaide olggobealde Finnmárku.

Dárogielveršuvdna dákko.

Gulahallanolmmoš:

Silje Muotka Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) jođiheaddji 98487576 leder@nsr.no