Norgga eiseválddit leat čađaheamen ođđa skuvlaođaštusa ovdal juo go sámi servodat lea geargan ovddit ođaštusa čađahemiin – erenoamážit dainna mii guoská oahpponeavvuide. Lea ain guhká ovdal go sámi servodagas lea dohkálaš oahpponeavvodilálašvuohta, juohke oahpahusdássái ja juohke sámi čállingillii mas oahpahuvvo.

NSR vuorjašuvvá go manná menddo guhkes áigi juoksat dohkálaš oahpponeavvodilálašvuođa – dát lea dohkkemeahttun dilli sámi servodahkii. Sámi skuvlaservodat ferte bargat garrasit ráhkkanit ođđa ođaštussii, mii oppa áiggi lea Norgga ođaštusa maŋŋeleabbo.

Lea dárbu nannosit loktestit sámi oahpponeavvobuvttadeami, danne ovddidii NSR riikačoahkkinistis resolušuvnna sámi oahpponeavvojagi birra. Áigumuš lea várret olles jagi gos fokusere ja gárvvista nu ollu sámi oahpponeavvuid go juo vejolaš. Buriid ráhkkanemiiguin ja ruhtademiin, de lea mis jahkku ahte lea vejolaš dan čađahit.

Jos áigumuš sámi oahpponeavvojagiin galgá dahkkot vejolažžan, de leat muhtun hástalusa maid ferte politihkalaččat čielggadit. Dat lea mii guoská ruhtadeapmái, plánemii ja strategiijaid movttidahttit sámi oahpponeavvobuvttadeapmái.

Muhtun vejolašvuohta lea investeret sámeálbmotfoandda vuoittu iešossodahkan duođaid vuoruhit loktet sámi oahpponeavvobuvttadeami. Lea lunddolaš ahte stáhta ruhtada doarvvi nu ahte juoksat oahppoloktema mii buktá buorit sámi skuvlla, earret eará dohkálaš oahpponeavvodilálašvuođain. Dasa lassin sáhttit oažžudit heivolaš fitnodagaid doarjut sámi mánáid- ja nuoraidgirječálliid bargostipeanddain.

Buorre plánenbargu lea dehálaš oahpponeavvojagi čađahemiin. Soaitá gollat 3-4 jagi dušše plánemii. Lea dehálaš čielggadit dárbbuid, ea.ea. čađahit oahpponeavobuvttadeami oahpu ja lágádusaid ráhkkanahttit (maiddai olggobeal sámi lágadusaid). Lávdegoddi berrešii asahuvvot mii galgá koordineret plánema, mas sámedikki oahpahusossodat lea njunužis, dasa lassin berrešii leat ovdasteaddjit iešguđetge oahpahusdásis, iešguđetge gielaguovllus, oahpaheaddjit, lágádusat, ja oahpaheaddje- ja oahppiidsearvvi ovdasteaddjit. Deháleamus lea ahte stivrenlávdegotti mielláhtut leat doaimmalaččat ja movttas ja ahte barget oktasaš ulbmillin movttidahttit sámi oahpponeavvoloktemii.

Sámi servodagas leat máŋga hástalusa. Lea dárbu nannosit fokuseret sámeskuvlla sihkarastin dihte sámi kultuvrra boahtteáiggi. Buori ja dárkilis plánemiin – de berrešeimmet sáhttit gohčodit skuvlajagi 2009/10 sámi oahpponeavvojahkin – ja 2010is sáhttit dadjat: “na dál de leat buori jođus, mii leat oahppan ollu ja mis lea sajáiduvvan vuogádat sámi oahpponeavvobuvttádeapmái man vuođul joatkit bargguid máŋit áiggái. Loahpas namuhasttan vel ahte oahpponeavvojahki boahtá lassin juo álggahuvvon ja dássážii plánejuvvon oahpponeavvoprošeavttaid ja ii galgga leat hehttehussan daidda.