RSS-feed

Velg språk!

NSR háliida vuoruhit oahpponeavvojagi
Norgga Samiid Riikkasearvi dáhttu ahte sámi mánáid identiteta ja sámi servodaga árvvut ja dárbbut galget leat vuođđu dasa mii galgá šaddat buorre sámi skuvla buot sámi ohppiide. Dál leat stuorra guvllolaš erohusat oahppofálaldagas maid sámi oahppit ožžot.

Almmuhuvvon: 08.08.2006

Háliida sihkarastit buori sámi skuvlla buot sámi ohppiide
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo logai iežas sártnis NSR riikkačoahkkimis 2006 ahte bargu váldit ruovttoluotta iežas oahppovuogádaga lea seamma dehálaš go vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide. Norgga Samiid Riikkasearvi dáhttu ahte sámi mánáid identiteta ja sámi servodaga árvvut ja dárbbut galget leat vuođđu dasa mii galgá šaddat buorre sámi skuvla buot sámi ohppiide. Otne leat stuorra guvllolaš erohusat oahppofálaldagas maid sámi oahppit ožžot. Sámi skuvla ovddiduvvo ja huksejuvvo beaivvis beaivai.

Skuvlavuogádat lei dalle garra bargoneavvu dáruiduhttinproseassas. Dat buktá sierranas ovddasvástádusa máhttoministarii Øystein Djupedalii, muhtu skuvlaeaiggádiin lea maiddái ovddasvástádus. Juohke okta skuvlaeaiggát váldá vuhtii ovddasvástádusa sámi ohppiide hui iešguđetládje. Skuvllat máŋgga sajis lea ain dakkár báikkit gos sámi historjá ja servodat lea oaidnetmeahttun ja badjelgehččon, sierranasat sámi hálddašanguovllu olggobealde. Leat máŋga ja ovttastuvvon sivat dasa go sámi fáttat meannuduvvojit heajos vugiin. Vuosttažettiin dáčča oahpaheddjiin eai leat doarvai buori dieđut sámi dilálašvuođaid birra. Nubbi lea ahte mis leat stuorra váillit oahpponeavvodilis.

Máhttolokten buktá dárbbu sámi oahpponeavvođastussii
Norgga Samiid Riikkasearvvi riikkačoahkkin lea mearridan bargat sámi oahpponeavvojagiin. Sámi mánáide ja nuoraide váilot fágaoahpponeavvut juohke dásis ja measta buot fágain. Norgga skuvlaeiseválddiit leat viššalat ođastusaid čađahit, ja ođastusat bohtet sullii juohke logát jagi. Ođđa oahppoplánat addet gáibádusaid ođđa oahpponeavvuide, ja dat sámi oahpponeavvut mat gávdnojit fertejit rievdaduvvot dahje daid ferte čállit nuppes. Stuorra dáru fagagirjjálaš lágádusat leat ráhkkaneamen Máhttoloktemii nu ahte sii fállet ođđa oahpponeavvuid dán jagáš skuvlaálgimii. Unna sámi girjelágádusain ii leat vejolašvuohta bidjat stuorra návccaid ráhkadit oahpponeavvuid, earret eará danne go sámi girjjiid jođiha unna márkaniidda.

Ođastus mearkkaša buorideami dáru ohppiide, ii leat sihkár sámi ohppiide
Sámi skuvla lea ovddiduvvomin ja huksejuvvomin ja dasa váikkuhit erenoamážit dat stuorra oahppoođastusat maid dáru skuvlaeiseválddit čađahit juohke logát jagi. Olmmošlaš ja ekonomalaš resurssat mat berrešedje ja sáhtašedje geavahuvvot njuolga sámi fágaovddideapmái njammasit ođastusbargui ja ođđa oahppoplánaide. Sámi oahppoplánat bohtet guhká maŋŋil eará plánaid, ja leat heajubut go Máhttodepartemeantta hábmegáibádusat ja sisdoallogáibádusat. Sámi oahppoplánat mat galget geavahuvot boahtte skuvlajagis leat dál easkka gulaskuddamis ja gulaskuddancealkámušaid áigemearri lea golggotmánu 15. beaivvi. Lea dieđusge gierdemeahttun dilli sihke sámi oahpaheddjiide, ohppiide ja váhnemiidda. Sámi lágádusain ii leat vejolašvuohta ráhkadit gárvvis oahpponeavvuid skuvlaálgimii, eaige mis leat ovdalaččasge sámi oahpponeavvut buot fágain. Dás leat dramáhtalaš váikkuhusat sámi ohppiide, mat ovdalgihtii juo leat hearkkes dilis Norgga skuvllas.

Kvalitehtaoahpponeavvut – sámi sisdoallo maiddai!
Ođastusas leat dieđusge buorit váikkuhusat maid, jus geahččá aivve olles ohppiidjoavkkuide, iige oahppi orrunsaji ja čearddalaš gullevašvuođa. Ođđa oahppoplánain leat sámi máhtto- ja diehtoulbmilat. Dan dihte lea ovddasvástádus sihke politihkkáriin, skuvlaeaiggádiin, skuvlajođiheddjiin ja fágaoahpaheddjiin sihkkarastit ahte ođđa oapponeavvuin, mat rávvejuvvojit ohppiide, lea ođđaáigasaš diehtu ja buorre kvalitehta ja máhttu sámi dilálašvuođaid birra. Máhttodepartemeanta lea juolludan 400 milliovnna skuvllaeaiggádiidda nu go gielddaide ja fylkkagielddaide go áigot oastit ođđa oahpponeavvuid. Fágalágádusain, main leat ođđa oahpponeavvut, lea dieđusge buorre vejolašvuohta oažžut vuovdit iežas girjjiid, muhto jos girjjiin váilot fámi fáttát, de skuvlaeaiggádat ja fágaoahpaheaddjit eai berre daid oastit.

Sámi oahpponeavvut nannejit sámi ohppiid eavttuid
Golut ráhkadit ja oastit ođđa oahpponeavvuid šaddet oktiibuot badjel milliárdda ruvnnu. Golut ráhkadit ođđa sámi oahpponeavvuid olles sámi skuvlii šaddet maid olu. Ii leat dohkálaš ahte sámi oahppit eai beasa fuomášit skuvladiehtomáilmmi oahpponeavvuid bokte mat leat iežaset gillii. NSR áigu dál vuoruhit oahpponeavvoráhkadeami sámi oahpponeavvojagi bokte. Áiggis mii dál boahtá galgat geavahit olmmošlaš, ásahuslaš ja ruđalaš resurssaid oahpponeavvobargguide, ruhtadeapmái ja gealboloktemii. Koordinerejeaddji bargu gáibida ahte eiseválddit, fágabirrasat ja lágádusat barget bures ovttas. Oahpponeavvoovdáneapmi lea sihke váttis ja áddjás proseassa. Politihkalaččat ferte sihkkarastit rámmaeavttuid sámi oahpponeavvoloktemii.


NSR-jođiheaddji, Silje Karine Muotka 89487576 leder@nsr.no
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo, 78474000/97129305 aili.keskitalo@samediggi.no
Politihkalaš ráđđeaddi Geir Tommy Pedersen 78474000/94823104 geir.tommy.pedersen@samediggi.no

Norsk versjon





Kommenter denne artikkelen   
NSR medias
Evttoha ásahit priváhtaskuvllaid
Presideanta lea vuollánan
NSR ovddida otne eahpeluohttamuša
NSR ii arvan árvalit eahppeluohttámuša...
Olli ferte čilget oaiviliiddis

 

Maŋimuš kommentárat artihkkalaiidda

NSRs historie
  • Bokep Online Fardad
  • På tide å oppdatere?
Berrejit ásahit studeantastipeandda
  • 55nl
Duhtavaš go sámegielstipeanda lea lassánan
  • cuhRbaCCgbGvKR
  • Tøffa govva!

Norgga Sámiid Riikkasearvi
Norske Samers Riksforbund

Poastboksa 173 - 9521 GUOVDAGEAIDNU
Tlf.: +47 78 48 69 55  * Fax: +47 78 48 69 88 *
nsr(a)nsr.no
Mobil: +47 988 50 273 - Org.nr: 971 481 463

Hápmen: Samipress Medietjenester
Siidovuogádat:
Interkodex A/S