Ráhkis riikkačoahkkin! 

Ollu giitu luohttámuša ovddas! Mun áiggun geahččalit bargat nu bures go vejolaš ja geahččalit čájehit ahte mun ánssašan dan. Lea stuorra ovddasvástádus jođihit NSR. Earret eará danne go NSR lea leamaš njunnošis sámi servodaga ovdáneamis, ja lea ain. Sámelihkádus lea lihkostuvvan rievdadit servodaga ja sihkkarastit sámekultuvrra eavttuid. Dál mis leat demokráhtalaš kanalat, mis lea válga, álbmotválljejuvvon orgánat, ságastallan ja ráđđadallan ja mii atnit dán áibbas diehttelas áššin. Máŋggas leat ferten rahčat, nuvttá bargat ja guođđit eará bargguid. Sii leat leamaš pionerat ja sin dovdomearka lea ahte leat bargan hirbmat áŋgirvuođain. Dat lea duođaid rámidanveara ja stuora ja dehálaš árbi boahttevaš buolvvaide. Mii galgat dál hálddašit dán, ja mii galgat bargagoahtit ođđa surggiid ektui.   

Dan áiggis go mun lean bajásšaddan, de lea sámi kultuvra leamaš hui positiiva ovdáneamis. Mun lean leamaš aktiiva miellahttu NSRs ja lean oaidnán ahte olu áššit leat leamaš váddát. Mis lea ain olu lossa bargu maid mii fertet bargat. Mun lean oaidnán ahte ádjána dahkat fundamentála rievdademiid minguin ja daid áššiguin mat leat min birra, ja ahte ferte olu bargat. Guhkes áiggi perspektiivvas sáhttá dadjat ahte bargu lea addán bohtosiid, ja milepælaid oalle oanehis áiggis. Mii vásihit fargga ahte Finnmárkku opmodat addojuvvon formálalaččat, ja lea varra álki vajáldahttit man olu agalaš bargu mii lea dahkkojuvvon dán oktavuođas. Mun lean ieš máŋgii jurddašan ahte lea dan veara leat NSR miellahttu ja dat lea veara leat NSR aktiiva miellahttu. Mun gal movttáskan bargat eaktodáhtolaččat organisašuvnna ovddas go jurddašan sámi pioneraid birra ja daid váttisvuođaid birra maid sii leat ferten vásihit go sii ledje ”earáláhkái jurddašeaddjit”. Sámepolitihkalaš barggus ferte juoga oaffáruššat. Áibbas čielgasit. Várra peršuvnnalaš dásis, danne go pionerabargu gáibida olu.  Muhto sámepolitihkalaš bargu lea ollu eará go dušše dat bargu mii guoská juohke ovtta olbmuid. Sámepolitihkalaš bargu lea maid sámi oktiigullevašvuođa birra.

Mu buolva lea várra hárjánan sámi servodaga njunuš milepælbargui? Muhtun sámi guovlluin lea mu buolva sáhttán nuvttá návddašit olu áššiid maid min váhnemat ja áhkut ja ádját eai ožžon. Muhto, leat stuora guvllolaš erohusat Sámis. Ja leat máŋga suorggit maiguin mii fertet bargat. Mii eat sáhte čohkkedit vaikko mii leat oláhan olu áššiid. Juohke okta sápmelaš ferte ain doarrut ahte oažžut duohta dássemeannudeami. Ovdamearkka dihte ferte doarrut vai oažžu oahpahusa iežas gillii ja iežas historjjá ja kultuvrra birra. Ovdamearkka dihte duođas váldojuvvot dearvvašvuođasuorggis, gos mii leat hui geanohis dilis. Mun maid vuorrástuvan go oainnán árbevirolaš ealáhusaid danne go prognosat orrot leamen mannamin vulus guvlui. Dál váldet eambbo areálaid danne go dál huksejit eambbo ja doibmet eambbo ja ásahit ođđa ealáhusaid. Dálkkádagat rivdet ja globaliseren lea maid juoga man birra mii fertet smiehttat ja NSRs lea dehálaš bargu muitalit min álbmotválljejuvvon olbmuide váttis áššiid birra. Mii fertet addit premissaid sámepolitihkalaš fokusáššiide.

Mun beroštan daid olbmuiguin geat leat organisašuvnnas. Mu sávaldat lea, ja mu mihttomearri lea, ahte mii juohke beaivvi galgat váldit vára olbmuin ja áŋgirvođas mii lea organisašuvnnas. NSR galgá leat rabas organišuvdna. Mu ambišuvdna lea vuoruhit organisašuvdnaovdánahttinbargguid sihke organisašuvdnadásis ja juohke olbmo dásis. Juohke olmmoš galgá dovdat dan oktiigullevašvuođa mii galgá leat min organisašuvnnas. Duhát barggu leat vuordimin min sámi servodagas ja mis lea buorre sadji buot fámuide mat mis leat ovttas. Mun sávan ahte mun sáhtán leat mielde váikkuheamin kultuvrii mas mii hálddašit min olmmošlaš ressurssaid bures ja hálddašit min máhtu bures min organisašuvnnas.  

Mu mihttomearri ja sávaldat lea ahte mu buolva ja boahttevaš buolvvat ain háliidit bargat eaktodáhtolaš bargguid ja pionerabargguid, ja ahte dát galgá leat deháleamos strategiija go mii leat huksemin sámi servodaga. Mii fertet geahččat boahtteáiggi dakkár čalmmiiguin ahte mii oaidnit máŋgga vejolašvuođa hálddašit, hábmet ja hukset.

NSR rolla sámi servodaga ovdáneami lea leamaš, ja galgá ain leat, nanus. Mii galgat oláhit ođđa mihttomeriid, milepælaid. Mearrasámi vuoigatvuođat lea dakkár milepæl. Mii dárbbašit nanus koordinerejuvvon barggu, ja mii NSRs galgat leat fárus dahkamin dán milepæla duohtan. Mun illudan bargat dinguin buohkaiguin ovttas ja mun jáhkán ahte áŋgirvuohta buktá vel eambbo áŋgirvuođa.

Ovttasbargu lea dakkár árvu maid NSR galgá nannet, ja guovddáš árvu maid mun áiggun vuoruhit NSR jođiheaddjin. Ja mun áiggun váldit mielde signálaid dán riikkačoahkkimis ja buot eará osiin organisašuvnnas ja fievrridit daid min servodatdigáštallamii. Višuvnnaid ja ulbmiliid galgá dahkat praktihkalaš politihkkan, ja de fertejit leat máŋga ovttasbargovuogit ja ovttasbargobáikkit. Verddevuohta lea okta dakkár fleksibel ovttasbargovuohki. Dat lea buorre go ovttasdbargu addá bohtosiid. Okta buorre ovdamearka lea dát riikkačoahkkin mas golbma báikkálaš searvvi leat ovttasbargan. Mun áiggun giitit Unjárgga Sámiid Searvvi, Deanu Sámiid Searvvi ja Deanugátti Sámiid Searvvi. Dii lehpet váldán min vuostá hui buori vuogi mielde.

Mun áiggun giittit jođiheaddji Martin Urheim gii dál geargá ja mun áiggun giittit riikkastivrra buori barggu ovddas.  Sáhtat go Martin ja daid eará luohppi luohttamušolbmuid boahtit deike?

Sáván buohkaide buori mátkki ruoktot!