Mu čuoččuhusa mielde gártet sámi bearrašiid mánát ja nuorat hui rašis dillái go fáhkka šaddet eret ruovttus guhkkit áigái, go máhtolašvuohta sámi mánáid ja nuoraid duogáža birra lea menddo váilevaš. Dákkár oktavuođain lea hui deaŧalaš ahte sin individuála duogáš gozihuvvo buoremus vuogi mielde. Individuála duogážin oaivvilduvvo earret eará ahte berre árvvoštallat guđe guovllus mánná/nuorra boahtá. Mánáidsuodjalanbálvalus dáhká árvvoštallma dalle go fáhkka beaivvát ala fertejit váldit máná eret ruovttus ja čállá dasto ášši Fylkkanammagoddái gos bivdet mearrádusa dohkkehuvvot dan botta go fáhkkadilli bistá. Dál gávdno dušše okta dustehusruoktu Finnmárkkus mii sáhttá váldit vuostá sámi mánáid, ja guđege ásahus omd. ii sáhte fállat sámegielat bálvalusa birranbeaivvi. Ná lea Finnmárkkus ja dalle ii leat váttis áddet movt sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođat muđui leat riikkas. Mun muittuhan ahte fáhkkasirdin dahkkojuvvo beaivvát ala, muhto guhkkit áigái sirdima oktavuođas sáhttá vuđolaččat árvvoštallat gosa galget biddjojuvvot.

Berrejit biddjot čielga njuolggadusat dasa maid mearkkaša sátni sámi kulturgelbbolašvuohta, ja ahte gávdno vuđolaš máhtolašvuohta ja áddejupmi daid árvvuid ja norpmaid birra mat sámi servodagas leat oppalaččat, ja sierra sámi báikegottiin erenoamážit go dohkkehuvvojit ja váldojuvvojit atnui dustehusruovttut-sadjásašruovttut ja ásahusat.

Ii sáhte leat nu ahte mii ain 2006:s diehtit ahte soaitit gártat sáddet sámi mánáid/nuoraid eret iežamet fylkkas ja nu guhkás eret álgobirrasis. Sii sáhttet gártat dakkár ruovttuide dahje ásahusaide gos lea unnán sámi máhtolašvuohta. Mun bivddán Sámediggeráđi geahčadit makkár dilli dán joavkkus lea.