Son lea erenoamážit beahttašuvvan dainna go ráđđehus ii evttot lasihit juolludusaid guovttegielalašvuhtii sámelága hálddašanguovllu gielddaide. Ráđđehus lea mearridan laktit Divttasvuona suohkana hálddašanguvlui ođđajagimánu 1. b. 2006 rájes.- Jos dát mearrádus galgá čađahuvvot, de mearkkaša dat dan ahte buot hálddašanguovllu gielddat ožžot unnánot juolludusaid. Go juolludusat buot sámi gielddaide unniduvvojit, de dat lea seamma go fuonidit dili, iige buoridit dan. Dát sáhttá fuonidit sámegiela dili dáin guovlluin, dadjá Sven-Roald Nystø.
Váilevaš juolludeapmi Nuortasámi Museai
- Váilevaš juolludus Nuortasámi Museai mielddisbuktá ahte huksenplánat maŋŋonit vuot. Dat lea hui šállošahtti, erenoamážit go diehtá man guhká nuortasámit leat vuordán oažžut dan dohkkeheami maid dán musea huksen mearkkašivččii, dadjá Sven-Roald Nystø.
Sámedikki presideanta lea dattetge duhtavaš go ráđđehus lasiha julludusaid Sámi ovddidanfondii ja Sámedikki ovttasbargošiehtadusaide fylkkagielddaiguin. Stáhtabušeahtas lea maid lassáneapmi sámi girjebussiide. Nystø váillaha dattetge álggahanjuolludusa Nuortasámi Museai.
- Nuortasámi Musea Njávdámis lea leamaš čielggaduvvon ja plánejuvvon jo máŋga jagi. Lea šállošahtti oaidnit mo dát prošeakta oppa áigge maŋiduvvo. Nuortasámi kultuvra ja giella dárbbaša sakka positiiva ovdáneami, ja musea huksen lea hui deaŧalaš doaibmabidju dán barggus. Nuortalaččain joavkun lea vuoigatvuohta dán dohkkeheapmái dál, deattasta Nystø.
Kommenter denne artikkelen