Čállán presideanta Sven-Roald Nystø, Sámediggi

Dán sáhkavuoru fáddá lea eamiálbmogiid oassálastin davviguovllu energiijaregiuvnna ollislaš ovdánahttimis. Davviguovlluid politihkka ferte hábmejuvvot riikkaidgaskasaš oktavuođas. Globaliseren lassána ja riikkaidgaskasaš aktevrrain leat beroštumit eandalit mearraguovlluin davvin, nu lea leamaš historjjálaččat ja nu lea dálá áiggis. Dákkár oktavuođain soaitá leat álkkit oažžut buriid čovdosiid ja modeallaid eamiálbmotvuoigatvuođa-gažaldahkii, nu mii leat goittot vásihan rikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggus.

 Galgá doahttalit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid

Buot doammat mearas ja gáttis galget Sámedikki oainnu mielde čuovvut riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođaid, ja dán oktavuođas erenoamážit eamiálbmotvuoigatvuođaid.

Doaimmat mat váikkuhit servodateallimii ja ealáhusaide doppe gos doaimmat álggahuvvojit, galget čuovvut riikkaidgaskasaš lágaid ja konvenšuvnnaid. Multinášunála fitnodagat mat barget globála márkaniin šaddet eambbo ja eambbo “sosiála ovddasvástádusa” váldit.

Máilmmibáŋkku politihkka lea máŋga jagi cuiggoduvvon go ii doahttal eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Dađistaga sii leat rievdadišgoahtán politihka. Váldoprinsihppa ođđa politihkas, mii aitto mearriduvvui lea árvvus atnit čuovvovaš prinsihpa ”Free, prior and informed consultations” eamiálbmogiiguin dain guovlluin gos báŋkkus leat prošeavttat. Dát lea lávki rievttes guvlui. Eamiálbmogat gáibidit prinsihpa mii lea ILO 169 mielde ja mii mielddisbuvttášii ahte consent lea consultations sajis, nappo dohkkeheapmi ii ge konsultašuvnnat.

Priváhta investerenfitnodagat ovddimus

Miellagiddevaš lea mot stuora priváhta investerenfitnodagat iežaset foanddain leat earáid ovddabealde. Washington nubbin stuorimus investerenfitnodat Calvert lea bidjan čuovvovaš gáibádusaid fitnodagaide geat barget eamiálbmotguovllus:

Calvert sihtá investeret fitnodagain mat:

*Árvvus atnet luonddu, suverenitehta, luondduresurssaid vuoigatvuođaid, árbevirolaš eamiálbmotguovlluid, kulturmuittuid, eamálbmogiid seremoniija- ja bassebáikkiid

*Mearridit ja čađahit njuolggadusaid mat vuhtii váldet gaskavuođaid eamiálbmogiidda. Njuolggadusain galget leat rávvagat mot árvvus atnit olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid, ja doaimmat mat sihkkarastejit ”prior informed concent” prinsihpa eamiálbmogiid ektui, earret eará.

*Dorjot eamiálbmogiid positiivva čalmmusteami, ja maiddái amerihkaindiánariid ja eará eamiálbmogiid ja čearddaid, ja sin oskku ja kultuvrralaš árbevieruid

Dán berrešedje eará fitnodagat maid smiehttat.

Ealáhusaid guoddevaš ovdáneapmi

Sámediggi sihtá reguleremiid ja láhkaásahusaid bokte seailluhit biologalaš máŋggabealátvuođa. Biraspolitihka gáibádusat čavgejuvvojit dađi mielde go davviguovllut ovdánit boahtteáiggi energiijaguovlun. Mis leat johtin- ja johtolathástalusat ja nuoskkidan- ja luoitinvárra stuorru. Davviguovllut leat erenoamáš rašes guovllut go dálkkádat čuohcá ja ekosystema lea hearki. Hástalusat leat dieđusge maid álbmoga ektui geat orrot dáppe davviguovlluin.

Davviguovllu ovdáneapmi energiijaguovlun buktá stuora gáddehuksemiid mat váikkuhit olbmuide geat orrot guovllus ja geat ávkkástallet luonddu resurssain. Huksemat gáržžidit guohtuneatnamiid, sihke dalle go huksejit ja danne go huksemiidda gullet geainnut ja eará infrastruktuvra. Ferte guorahallat sáhttá go energiija viežžat almmá gáržžitkeahttá eará ealáhusdoaimmaid ja suodjalettiin luonddu resurssaid. Ferte govda vuođus guorahallat buot ealáhusaid geavahusa ja geahččat daid guoddevaš ovdáneami ektui, ovdamearkka dihte oljo- ja gássabohkkama oktavuođas dáppe hearkkes guovllus.

Go energiijaviežžandoaimmaid ásaha, de leat guohtuneatnamat dehálaš gažaldagat maid ferte duođalaččat váldit, danne go infrastruktuvrahuksen lassána ja nu maid buot areálageavaheapmi. Prognosat čájehit areálageavaheami lassáneami, sihke njuolga huksenbargguid oktavuođas ja dasto čuvvot sekundeara huksemat nu go viesut, geainnut, elfápmojođđasat jnv. Sámedikki mielas lea hui dehálaš čielgasit cealkit man dárbbašlaš lea buot árvvoštallat ollislaččat, ii ge geahččat unna oasi ain hávális.

Eamiálbmotberoštumiid ferte vuhtii váldit

Eamiálbmogiid ekonomalaš ja sosiálalaš dilálašvuođat, ja vel siviila ja politihkalaš vuoigatvuođat sáhttet negatiivvalaččat gillát oljo- ja gássabohkkamiid geažil jos siviila organisašuvnnat ja doaibmi demokratiija eai leat sajis. Čearddaid gaskaneasetgulahallan ja guovddášeiseváldiid gulahallan báikkegottiin sáhttá sakka hedjonit jos energiijasisaboađuid kontrolla ii leat dássidit juhkkojuvvon.  Ferte deattuhit ahte eamiálbmotvuoigatvuođat leat olmmošvuoigatvuođat, ja vaikko Norga máŋgga dáfus lea bures doaibmi demokratiija, de leat Norggas hui stuora hástalusat sihkkarastit sámi kultuvrra ja sámiid demokráhtalaš vejolašvuođaid vákkuhit sámiid iežaset eallindillái ja ovdáneapmái.

Norgga oljo- ja gássapolitihkka berre govdabut vuođus váldit vuhtii eamiálbmotberoštumiid guorahallama. Oljo- ja gássadoaimmat lagaš sámi guovlluin sáhttet sierranas álbmotrievttalaš geatnagasvuođaid luvvet, go daid áigu geavahišgoahtit. Ferte maid oppalaš eamiálbmotberoštumiid vuhtii váldit riikka rájain beroškeahttá, eandalit Ruošša ektui. Lea stuora hástalus Norgii, ja maiddái Norgga oljobohkkanfitnodagaide ráhkadit oktasaš standárddaid ja policy eamiálbmotberoštumiid guovdu, ja biras, sihkárvuođa, teknologiija ja guolásteami standarddaid guovdu. Boahttevaš oljo- ja gássadoaimmat Barentsábis ja Ruoššas muđui gáibidit olu sihke operatevrrain, transportevrrain ja stáhtain. 

Danne Sámedikki oaidnu lea čuovvovaš:

1. Norgga oljo- ja gássapolitihka ovdánahttimis berre govdabu vuođus árvvoštallat eamiálbmotberoštumiid. Dat lea erenoamáš dehálaš oasis davviguovlopolitihkas. Norgga oljofitnodagaid berre ávžžuhit eamiálbmotberoštumiid standárddaid bidjat, lassin teknologiijai, biras ja guolástusstandaridaide. Dat lea dehálaš maiddái danne go Norga boahttáiggis oassálastá Ruošša oljo- ja gássabohkkamiin ruoššabealde Barenstábi.

2. Maritiimma davvipolitihka ovdánahttimis berrejit juohke riika ja Eurohpa uniuvdna (EU) árvvus atnit riikkaidgaskasaš riekteovdáneami mii lea dáhpáhuvvon eamiálbmotvuoigatuođagažaldagain, ja gáibidit maritiimma aktevrrain ahte doahttalit daid. Buorre ovdamearka lea British Gas eamiálbmotpolitihkka.

3. Norga berre ILO 169 olis maid gáibidit ahte “Free, Prior and Informed Consent” prinsihppa čuvvojuvvo buot áššiin mat gusket eamiálbmogiidda.

4. Buot mearrajohtolat, offshoredoaimmat ja buot industriijaprošeavttat davvimearraguovllus fertejit čuovvut čavgaseamos birasgáibadusaid, danne go guovlu lea hearki garra dálkkádagat geažil.

ILO-konvenšuvdna nr. 169 gáržžida Stáhta eiseváldiid vejolašvuođaid ávkkástallat luondduresurssain, ja lea fárus hábmemin mot Sámediggi galgá váldojuvvot mielde daidda huksendoaimmaide mat váikkuhit sámi álbmogii. Buot energiijaávkkástallan ferte vuhtii váldit nášunála ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotgeatnegasvuođaid. Maiddái eará álbmotrievttálaš instrumeanttat ja julggaštusat sihkkarastejit eamálbmogiid mirlváikkuheami ja vejolašvuođa váikkuhit davviguovlluid politihkkahábmemii.

Norggabealde Sámediggi áigu boahtteáiggis geahččalit váldit ovddasvástádusa váikkuhit eiseváldiid vai vuhtii váldet eamiálbmogiid beroštumiid earret eará Sámedikki ollislaš váikkuhusguorahallangáibadusaid bokte ja konsultašuvdnagáibadusaid bokte. Eiseváldit galget konsulteret buot eamiálbmogiid geaidda energiijaprošeavttat gusket. Sámedikkis lea konsultašuvdnašiehtadus Norgga Ráđđehusain, ja dat lea buorre ovdamearkan das mot sáhttá bargat.