Kronihkka:

Aili Keskitalo, Presideantaevttohas ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji

Sámi ollesolbmot ja giellamet

Norgga Sámiid Riikkasearvvi mielas galgá sámi ollesolbmuin leat sihke vejolašvuohta ja vuoigatvuohta oahppat sámegiela, ja lea máŋgii lokten dán ášši. Maŋimustá 2004 ođđajagimánu válddiimet oktavuođa oahpahusministariin Kristin Clemet. Mii sihtat koordinerejuvvon ollesolbmooahpahusa sámegielas. Ii leat šat gullon mihkkege dan birra. Dáid beivviid go bellodagat gilvvu lohpidit millijuvnnaid duosa ja dása, ja leat plánemin ráđđehusovttasbarggu, de siđašin diehtit maid dáčča bellodagat oaivvildit sámi ollesolbmuid vuoigatvuođaid birra oahppat sámegiela.

Ollesolbmooahpahus lága mielde

Ollesolbmuin lea vuoigatvuohta sihke vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlaoahpahussii oahpahuslága njuolggadusaid olis. Suohkaniin ja fylkkasuohkaniin lea ovddasvástádus heivehit oahpahusa ollesolbmuide lága olis. Ollesolbmuid máhttu, guottut ja dáiddut maid sii leat ožžon bargoeallima bokte, oahpahusdoaibmabijuid bokte, organisašuvdna- ja servodatbargguid bokte sáhttet gustot eallingelbbolašvuohtan ja oanidit ollesolbmo oahpahusáiggi. Dat vuoigatvuohta ja vejolašvuohta lea maid sápmelaččain.

Sápmelaččat leat máŋgii dovdan mot Norgga skuvlavuogádat sin amasmahttá, duolbmu ja dahká bogostahkan. Ovdal soađi lei dáruiduhttin skuvlla mihttomearri. Go dákkáriid leat vásihan, de leamaš váttis ollesolmmožin skuvlaoahpu gazzagoahtit. Áibbas unnán dieđut leat leamaš ollesolbmuid oahpahusvuoigatvuođaid birra gitta joatkkaskuvladássái. Sámi álbmogii eai leat addojuvvon makkárge sierranas dieđut, vaikko erenoamážit sámi ollesolbmot livčče beroštan oahpahusvuoigatvuođaidisguin. Dan berre váldit mielde fylkka ovttasbargošiehtadusaide, ja dađistaga maid suohkaniid ovttasbargošiehtadusaide.

Sámi ollesolbmuid giellavuoigatvuođat

Eiseváldit nannejedje ollesolbmuid joatkkaoahpahusvuoigatvuođaid jagis 2000 ja dál livččiige duođai áigi sámi oahpahusa čalmmustahttit ja albmaláhkái lágidišgoahtit. Oahpahus- ja dutkandepartemeanta ja Sámediggi fertejit áššis ságastallat dakkaviđe maŋŋá válggaid. Vuosttažettiin ferte defineret ja čállit man láhkái sámi ollesolbmot galget beassat oahppat sámegiela. Heahpadin lea go Norga, mii rápmo iežas ”oahpahusnášuvdnan”, ii leat ollen guhkkelii go lea sáhka dološ skuvlapolitihka njulgemis mii suoládii máŋgasiin sihke sámekultuvrra, váibmogiela ja iešdovddu. Dás dárbbašuvvo sihke alfabetiseren ja giellaoahpahus buot dásiin.

Sámi giellaguovddážiin dehálaš rolla

Mu oainnu mielde berrejit ollesolbmooahpahusa ásahusat oažžut váldoovddasvástádusa. Lea dovddus ášši ahte ollesolbmooahusa ferte heivehit kompleaksa pedagogalaš vuođus. Praktihkalaš heiveheami ferte maid vuhtii váldit. Ferte ásahit ja koordineret ovttasbargguid daid ásahusaiguin mat barget erenoamážit sámegielain. Sámi giellaguovddážin berre leat dehálaš rolla, ja suohkanat ja fylkkasuohkanat fertejit ruhtadeami fuolahit.

Ferte lasihit dutkan- ja ovdánahttinbarggut mat guorahallet mot ollesolbmot ohppet sámegiela, ja čađahit guorahallamiid alladási oahppoásahusaiguin ovttas. Bargoaddit fertejit maid searvat dákkár koordinerejuvvon bargui. Oahpponeavvuid ferte ráhkadahttit mat leat heivehuvvon ollesolbmuide. Sámegiela neahttaoahpahusa ferte ovdánahttit, vai ollesolbmuin šaddá duohta vejolašvuohta sámegiela oahppat. Dás ferte deattuhit ahte ii galgga leat oktonas olbmo iežas duohken máksit oahpahusa.