NSR evttohii dákkár sámediggeráđi:

• Samediggepresideanta Aili Keskitalo
• Várrepresideanta Jarle Jonassen
• Ráđđeláhtu Ann-Mari Thomassen
• Ráđđeláhtu Geir Tommy Pedersen
• Ráđđeláhtu Gunn-Britt Retter

 NSR ovddidii dákkár álggojulggáštusa:

Sámediggeráđi álgojulggaštus ovddiduvvon Sámediggái

golggotmánu 14. beaivvi 2009

Sámediggeráđis leat Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ja NSR/Sámeálbmot Bellodaga (SáB) oktasašlistu. Julggaštus lea vuođđuduvvon min válgaprográmmaide válgaáigodahkii 2009-2013.

Min boahtteáiggejurdda lea girjás ja eallinfámolaš sámi servodagat. Mii háliidit seailluhit ja ovdánahttit daid kultuvrralaš báhkkodanhámiid ja árvoipmárdusaid maid min servodateallin ovddasta. Sámit ásset bieđgguid, ja leat sámi gilážat – sihke rittus ja siseatnamis – mat árbevirolaččat leat sámi servodaga, kultuvrra- ja ealáhusdoaimmaid guoddit. Sámediggeráđđi háliida nannet sámi báikkálaš servodagaid vuolggasadjin sámi árvvuide ja servodatovdáneapmái. Eanet ahte eanet ásaiduvvet dahje bajásšaddet gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. Lea dehálaš sidjiide ge addit sámi eallinvuođu, sihke kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja dienasláhkái.

Sierra álbmogin sápmelaččain lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dát mearkkaša vuoigatvuođa ovdalaš áiggis, dálá áiggis ja boahtteáiggis bissut sierra álbmogin. Sámediggeráđđi dohkkeha ahte olles sámi álbmot ferte searvat prosessii mii konkretisere mii sámi iešmearrideapmi lea. Sámediggeráđi bealis oaidnit dehálažžan earret eará:

• davviriikkat farggamusat dohkkehit Davviriikkaid Sámekonvenšuvnna
• Sámediggi suodjaluvvo vuođđolágas
• ekonomalaš iešmearrideapmi
• duohta šiehtadallanvejolašvuođa stáhtalaš eiseválddiiguin
• vuoigatvuođat oažžut dieđuid ja dohkkehit áššiid mat mearkkašit ollu sámi álbmogii
• Sámedikki rolla ovddidit
• Sámediggi ieš beassá mearridit sámi mánáidgárdeáššiid, skuvla- ja oahpahusáššiid, sihke organiserema ja heiveheami
• ahte eiseválddit dohkkehit dálá sámi vuoigatvuođaid. Čuovvulit Sámi vuoigatvuođalávdegotti II barggu
• ásahit ortnegiid maid bokte sámi gilážat ja smávvaservodagat besset iežas jiena buktit Sámediggái ja eará eiseválddiide
• čuovvulit Sámedikki mearrádusa Minerálalágas

Sámi vuoigatvuođagáibádusat eatnamiidda, čáziide (oktan mearraguovlluide) ja luondduresurssaide ovdána, sihke lágaid dáfus ja čađaheami dáfus. Dakko bokte servodat beassá ovdánit ja oktasašjurdda ovdána. Dákkár proseassaid ferte čuovvulit ja ealáhusaid ovdánahttit, innovašuvnnain bargat, ja gelbbolašvuođa loktet. Ceavzilis bargosajiid, ásahusaid ja servodagaid ovdánahttit. Sámediggeráđi mielas lea erenoamáš dehálaš davviguovlluperspektiivva jurddašallat danne go dálkkádat nuppástuvvo, resurssaid leat áigumin viežžat eambbo ja eambbo, ja fievrrideapmi čuohcá sihke birrasii ja eamiálbmogiid boahtteáiggi ceavzinvejolašvuođaide.

Barggadettiin Finnmárkkulágain NSR deattuhii dehálažžan oažžut buori njuolggadusaid mat mearridit movt Finnmárkku eatnamiid ja ođasmahtti resurssaid galgá ávkkástallat. Dien láhkái sáhttet eará álbmogat maiddái birget ekonomalaččat boahtteáiggis. Finnmárkkuláhka lea fámus, ja mii leat boahtteáiggis dál eallimin. Dáinna oainnuin áigu Sámediggeráđđi čuovvulit Finnmárkkulága barggu. Doaimmaid ferte čađahit ovttasráđiid nuppiid ásahusaiguin, eanaeaiggádiiguin, doaibmabidjoapparáhtaiguin ja ealáhusaiguin. Finnmárkkukommišuvnna barggu bokte berre maid veardidit vuhtii váldit dan oasi Davvi-Romssa álbmogis, geat árbevirolaččat leat geavahan Finnmárkku eatnamiid.

Norga lea ásahan olu lágaid ja ortnegiid maid ulbmil lea seailluhit ja ovddidit sámegiela, sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Olu bargu lea báhcán barggakeahttá vai dát šattašedje duohtan. Sámediggeráđđi áigu nannosit bargat vai eiseválddit ja eará orgánat duohtan dahket daid mearrádusaid mat leat dahkkon. Sámediggeráđđi maid deattuha sámiid iežaset ovddasvástádusa čuovvulit lágaid. Sihke Sámedikkis, sámi ásahusain, organisašuvnnain ja ovttaskas sápmelaččas lea dát geatnegasvuohta. Vuoigatvuođaid sáhttá massit jos sámit eai geavat vuoigatvuođaid árgabeaivvis.

Gulahallan riikkarájáid rastá seailluha árbevieruid ja nanne sámi oktiigullevašvuođa ja girjáivuođa. Sámediggeráđđi áigu hábmet ortnegiid mat buoridit riikkarájahis barggu sihke giellaáššiin, kultuvra-, ealáhus- ja servodatáššiin. Mii áigut searvat riikkarájahis organiseremiid hábmemii. Áigut vuoruhit sámi ásahusaid ja fitnodagaid riikkarájahis ovttasbarggu.

Lullisámegiella ja lullisámi kultuvra leat hearkkes dilis danne go lullisámit orrot bieđggus viiddis guovllus, riikkarájá ja fylkkarájáid duohken. Stáhta boraspirepolitihkka dagaha váttisvuođaid lullisámi boazodollui, nu maid areála sisabahkkemat ja olu riiddut eanaeaiggádiin. Sámediggeráđđi áigu vuođuhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas:

• lullisámi šiehtadusa galgá justeret vai fylkkasuohkana rájat eai hehtte lullisámi ásahusaid ovdáneami ja ásaheami
• ráhkkanit ávvudit vuosttaš sámi riikkačoahkkima 100-jagi ávvudeami Troandimis 2017. Ovttasbargat formálalaččat Troandima suohkaniin 2017 ovdaprošeavttas ja ásahit sámi deaivvadanbáikki gávpogis
• bearráigeahččat ahte sámi vuoigatvuođat kártejuvvojit ja identifiserejuvvojit vai oppalaččat ja ollislaččat sáhttá hálddašit lullisámi guovllu, dakkár vugiin mas sámit duođas servet
• hástalit ásahit fálaldagaid mat addet lullisámi mánáide ja nuoraid oppalaš oahppofálaldaga sámegiela ja sámi kultuvrras

Sámegiella galgá leat guovddáš áŋgiruššanfáddá dás ovddasguvlui. Sámediggeráđđi áigu bargat sámegiela loktema váras, vai sámegielfálaldagat leat sajis ja sámegielagiin vejolašvuohta geavahit gielaset. Ođđa giellapolitihka ferte hábmet, mas leat čielga ulbmilat vai duođas lasihivččiimet sámegielhálliid logu, sihke sin geat sámástit ja čállet sámegillii. Mii áigut vuoruhit dáid doaimmat ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas:

• ođđa sámi giellaguovddážat ásahuvvet ja dálá sámi giellaguovddážat nannejuvvojit. Guovddážiidda addo vejolašvuohta bidjat johtui eambbo gielladoaimmaid báikegottiin.
• buot sápmelaččat ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Ollesolbmooahpahus galgá loktejuvvot bajás, ja váhnenbulvii oahpahuvvo sámegiella.
• álbmot galgá beassat geavahit sámegiela gulahaladettiin almmolaš ásahusain.
• sámegielbáikkiid ásahit gos sámástuvvo ja giella sihke hállojuvvo ja gullo, ja sámegiella galgá oidnot geaidnogalbbain ja almmolaš huksehusain.
• sámi giellaláhka reviderejuvvo. Ásahuvvo bearráigeahččanorgána mii earret eará galgá bearráigeahččat ahte Sámi giellaláhka čuvvojuvvo.
• NSR áigu bargat dan badjelii ahte sámi giellabarggu organiseren, ruhtadeapmi ja rollajuohkin čielggaduvvo. Árvvoštallojuvvo galgá go ásahit friddja stáhtalaš orgána.
• sámi preassadoarjja aktiivvalaččat geavahuvvo reaidun movttiidahttit eanet geavahit sámegiela, earenoamážiid lulli- ja julevsámegielaid.
• Sámedikki áigumuš lea geavahit sámegiela váldobargogiellan.

Sámediggeráđi mielas lea dehálaš sihkkarastit seammaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid mat heivehuvvojit sámi álbmogii. Dearvvašvuođabargiin ferte leat doarvái sámi kultur- ja giellamáhttu. Dutkan čájeha ahte sámegielagat leat duhtameahttumat dearvvašvuođabálvalusain. Dát sáhttá leat gulahallanváttisvuođaid sivva. Sámegielat dearvvašvuođabargiid ja fágaolbmuid ferte rekrutteret. Dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid mii áigut vuoruhit áigodagas:

• sámi dimenšuvdna lea fárus duohtan dahkamin sámi vuorrasiid árvodáhkádusa. Sámi vuorrasiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut fuolahusa iežaset eavttuid mielde, sámi árvvuid vuođul ja árbevirolaš sámi borramušaid borrat, oassin fuolahusfálaldagas
• ovttasdoaibmanođastusas galgá leat sámi oaidnu ja sámit miehtá riikka galget oažžut ovttaárvosaš dearvvašvuođafálaldagaid
• sámi psykalaš dearvvašvuođafuolahus nannejuvvo
• iešsoardima oapmahaččaid galgá doarjut
• dulkabálvalus ja sámegielat diehtojuohkin sámi pasieanttaide buohcceviesuin
• sámi vuoiŋŋalaš doarjja ásahuvvo buohcceviesuin
• sámi mánáid vuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit mánáidsuodjalusas
• sámegiella ja sámi kulturgelbbolašvuohta galgá leat biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalusa ásahusain
• sámi mánáidáittardeaddji ásahuvvo
• sámi mánáid ja nuoraid heahtetelefovdna ásahuvvo
• juolluduvvojit eanet resursat gárrenmirkogeavaheami eastadanbargui
• kriminálafuolahus hábmejuvvo sámi olis
• čielggadit vejolašvuođa ásahit sámi dearvvašvuođadoaimmahagaid
• sámi spesialistadoavtterguovddážii addojuvvojit eambbo doaimmat ja šaddá somatihkalaš medisiinna sámi gelbbolašvuođaguovddáš

Sámediggeráđđi oaivvilda oahpahusvuogádat galgá leat sámi oahppi ja sámi servodaga dárbbuid mielde. Nu galgá leat olles sámi oahpahusvuogádat, mánáidgárddis gitta universitehtii. Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas:

• oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámi mánáidgárdesaji nannejuvvo láhkamearrádusa bakte vai suohkanat ásahit eambbo sámi mánáidgárddiid
• ”áhkku ja áddjá”- ortnet mánáidgárddiin ja skuvllain vai sámi árbevirolaš máhttu oahpahuvvo buolvvas bulvii
• oktagaslaš vuoigatvuohta sámi oahpahussii sihke vuođđo- ja joatkkaskuvllas
• sámi sisdoallu skuvlaastoáiggeortnegis ja kulturskuvllas
• ovdánahttit Sámi joatkkaskuvllaid vai šaddet sámi joatkkaoahpahusa našunála resursa- ja gealboguovddážiin ja hálddahus ovddasvástádus sirdojuvvo Sámediggái
• guovlulaš joatkkaskuvllat, ovttasráđiid fylkkasuohkaniiguin, huksejit sámi sisdoalu iežaset fágafálaldagaide
• stipeandaortnet ohppiid várás geain lea sámegiela fágasuorggis duppalastojuvvo áigodagas
• sámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellan joatkkaskuvllas galgá addit lassi oahppočuoggáid go ohcá saji alit ohppui
• máhtolašvuohta sámi dilálašvuođaid birra galgá leat oassin ámmát- ja vuođđooahpuin buot allaskuvllain ja universitehtain
• ásahusat main lea ovddasvástádus ja doaimmahit sámi alit oahpu ja dutkama suorggis nannejuvvojit ja movttidahttojuvvojit ovttasbargat
• Sámi allaskuvla ovdánahttojuvvo sámi universitehtan

Sámediggeráđđi háliida buoridit Sámedikki beaggima. Dát lasihivččii jienasteddjiid logu sámediggeválggain, ja buoridivččii vejolašvuođaid lihkostuvvat politihkalaš áigumušaiguin, ja buoridivččii servodaga áddejumi sámi áššiin. Sámediggeráđđi oaidná dárbbu buoret gulahallat sámi servodagain. Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas:

• čađahit duhtavašvuođa guorahallama sámi geavaheddjiid gaskkas.
• nannet sámi organisašuvnnaid ja siviila sámi servodaga.
• geavahit seammá šiehtadallanmálle go Duodješiehtadus ja Dáiddašiehtadus maiddái eará surggiin
• nannet Sámedikki ovttasbargosoahpamušaid fylkkasuohkaniin, ja ásahit sullasaš soahpamušaid eará guovlluin/ovttaskas suohkaniin
• nannet sámi servodaga váikkuhanvejolašvuođa ja searvama dehálaš áššiin gulaskuddamiid ja álbmotčoahkkimiid bokte
• doallat “gažadanbottu” buot válgabiriin, mas sámediggeráđđi gulahallá ovttasbargogumiiguin ja geavaheddjiiguin.
• Sámediggeráđđi galgá ieš maid konsulteret dehálaš joavkkuiguin, ja go leat dárbu váldit fárrui sierra beroštanjoavkkuid mielde go konsultere eiseválddiiguin
• buoridit dieđuid Sámedikki doaimma birra, erenoamážit dain guovlluin gos olbmot eai oza ruđa Sámedikkis
• Sámediggeráđđi áigu heivehit Sámedikki organiserema vai vuorasolbmot maid sáhttet searvat daidda mearrádusaide mat dahkkojuvvojit Sámedikkis, vuorasolbmuid iežas eavttuid mielde.

Sámediggeráđđi áigu ovddidit sámi ealáhusaid vai šattašedje bissovaš ja gánnáhahtti bargosajit mat addet dietnasa sihke báikkálaččat, guvllolaččat ja riikkadásis. Sámediggeráđđi maid berošta vuođđo- ja lotnolasealáhusaid vejolašvuođain, sihke vuoigatvuođain, lágain ja hálddašeamis. Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte meahcásteddjiid resursavuođđu ja vuoigatvuođat nannejuvvojit heivvolaš meahcástanlágain/láhkaásahusain. Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja initiatiivvaid áigodagas:

• sihkkarastit riddoálbmoga vuoigatvuođaid guolástit ja ávkki atnit mariinna resurssain, barggadettiin dan ala ahte Riddoguolástuslávdegotti evttohus mearriduvvo láhkan ja viiddiduvvo nu ahte guoská olles sámi ássanguvlui.
• bargat mearraluossabivddu konsešuvdnaortnega vuostá
• ođđa boraspirepolitihkka sihke eatnamiin ja čáziin
• guollebiebmandoaimma hálddašeapmi galgá leat dan láhkái ahte ii billis dehálaš gođđen- ja guolástusguovlluid, doalaha biras standárddaid ja hui várrogasat addá ođđa konsešuvnnaid
• oppalaččat ođasmahttit boazodoallolága nu movt Sámediggi mearridii mannan ođasmahttima oktavuođas 2006
• bargat dan ala ahte čállojuvvo ođđa stuorradiggedieđáhus boazodoalu birra
• boazodoalu boahttevaš hálddašeami galget Sámediggi, boazodoallu ja boazodoalu organisašuvnnat ovttas čielggadit.
• bargat vai ásahuvvo vuoigatvuođakommišuvdna mii čielggadivččii boazodoalu siskkáldas áššiid. Dat sáhttá bargat oktanis Finnmárkku kommišuvnnain.
• mielkeeriid ferte lasihit sámi guovlluin, ja dálloborramuškonseapta ferte ovdánahttojuvvot
• Duodješiehtadus galgá leat guovddáš reaidun duodjeealáhusa ovdánahttimis.
• bievlavuodjin galgá dáhpáhuvvot govttolaš vuogi mielde ja lustavuodjin gáržžiduvvot
• meahcásteaddjit galget beassat geavahit mohtorfievrruid ealáhusbarggus. Mohtorgeavaheapmi ferte vuhtii váldit vuođđoealáhusaid. Mohtorfievroláhka ferte ain suovvat addit báikkálaš dispensašuvnnaid. Dát nanne sámi kultuvrra ja luondduruovttudoalu.
• doarjut sámi organisašuvnnaid mat leat nannemin sámi meahcásteddjiid dili, šiehtadallagoahtit organisašuvnnain lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmaid birra.
• bargat vai sámi mátkeealáhusofelaš ásahuvvo ja sámi mátkeealáhusfitnodagat ásahuvvot, ja oččodit ehtalaš standárddaid das movt geavahit sámi kultuvrra mátkeealáhusas.

Nuorat vuoruhuvvot go lea sáhka fitnodagaid doarjumis ja entreprenevragottis. Sámedikki ja Innovasjon Norge šiehtadusa ferte čuovvulit ja váldit nuoraid mielde.

• Sámediggeráđđi áigu movttidahttit sámi nuoraid vai sii ieža sáhttet ásahit doaimmaid báikegottis. Sámediggeráđđi áigu bargat vai ásahuvvošii sámi nuoraid foanda. Dát lea doarjjaortnet mas galgá leat álki ohcat ruđa kulturdoaimmaide, nu mot “Statens frifond for ungdom”.

Sámediggeráđđi áigu nannet máŋggabealat sámi kultureallima. Kultuvra lea searvevuohta mas leat servodaga jurdagat, árvvut ja norpmat ja maid háliida seailluhit boahtte bulvii. Sámi kulturpolitihkka lea e.e.; girjjálašvuohta, musihkka ja luohti, festiválat, teáhter, kulturbargosajit, duodji, dáiddašiehtadus, filbma ja valáštallan. Ráđđi lea áigumin vuoruhit dáid doaimmaid áigodagas:

• oččodit eambbo sámi girječálliid stipeanddaid bokte
• ráhkadit eambbo sámi girjjálašvuođa ja jietnagirjjiid, sierranasat mánáide ja nuoraide
• ásahit eambbo bagadallanvirggiid sámi duojis ja duddjonbáikkiid
• luođi álggadahkkivuoigatvuohta sihkkarasto ja sámi musihka ruhtadoarjja nannejuvvo
• festiválat mat dál ožžot Sámedikkis vuođđodoarjaga nannejuvvojit
• oččodit našunála scene Beaivváš Sámi Teáhterii ja nannet Åarjelhsaemien Teatere/Lullisámi teáhtera
• hukset sámi dáiddamusea ja ásahit sierra sámi dáiddaoahpu
• Várdobáiki márkosámi guovddáš huksejuvvo
• sámi mánáid-tv sáddejuvvo beaivválaččat, lasi sámegielat dihtorspillat ja DVD ja eanet filmmaide biddjo sámi jietna, sierranasat mánáid- ja nuoraidfilmmaide
• sihkkarastit sámi riikkaidgaskasaš filbmaguovddáža ásaheami ja doaibmama
• Oččodit eanet spillenruđaid sámi valáštallanbargguide, ja sámi valáštallanarenaid huksemii
• ásahit sámi našunála ja guvllolaš čuoigan- ja heargegilvvohallanarenaid.
• doarjut sámi valáštallanorganisašuvnnaid searvama Arctic Winter Games:ain
• ovddidit Álttá siidda Álttás ja Sámi viesu Oslos sihke giellaguovddášoasi ja kulturguovddášoasi
• veahkkin ásahit sámi viesu Romssa gávpogii, go sámit besset deaivvadit ja doaibmat

Riikkaidgaskasaš solidaritehta lea dehálaš danin go dat nanne buot álgoálbmogiid boahtteáiggi eavttuid. Sámit sáhttet, ovttas guovddáš eiseválddiiguin, váikkuhit buoridit eallineavttuid eará álgoálbmogiidda eará guovlluin máilmmis. NSR sávvá nana beroštumi ja searvama riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargui danin go oaidnit dárbbašlažžan oahppat guđet guimmiideamet vásihusain, sihke gaskavuođaid ektui guovddáš eiseválddiide ja vuoigatvuođagažaldagaid ektui, muhto maiddái stuorit máilmmiviidosaš oktasašhástalusaid oktavuođas nugo geafivuođa, dearvvašvuođagažaldagaid, oahpahusvejolašvuođaid, dálkkádatrievdamiid ja nuoskkidemiid birra.

Sámediggeráđđi oaidná duohtan ahte birasášši lea min stuorimus oktasaš hástalus. Sámediggeráđđi deattuha ahte ii leat vuosttažettiin eamiálbmogiid sivva heajos dáhpáhusat mat dál gevvet ja uhkidit min boahtteáitti. Dattetge čuohcá erenoamáš garrasit eamiálbmogiidda, ja arktalaš eamiálbmogiidda, go polajieŋat suddet, dálkkádat rievdá ja buot eallineavttut rivdet. Sámediggeráđđi áigu vuoruhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid:

• ekologalaš prinsihpat, báikkálaš árbevierut geavahuvvojit go luondu hálddašuvvo
• oččodit Ceavccageađggi máilmmiárbeguovlun
• nissoniid ja dievdduid luonddugeavaheapmi galgá leat seamma dásis rámmaeavttuin
• lea alimus dorvvolašvuohta oljo- ja gássadoaimma oktavuođas ja buorre gearggusvuohta áhpeguovlluin
• ovdánahttojuvvojit bajitdási plánat bieggamillopárkkaid ektui sámi guovlluin
• buorre ja rievttes dieđut juhkkojuvvojit báikkiolbmuide gávdni birasmirkkuid birra
• bearráigeahččat ahte Sámediggi bidjá alcces birasgáibádusaid ja šaddá birasdoardna

Dárogillii/på norsk